Psykoterapeutti Hanna-Maija Ollanketo

02/08/2025

Psykoterapeuttiyhdistys PSYry:n puheenjohtaja Nina Pyykkönen selventää pitkäkestoisen psykoterapian, kuten Kelan kuntoutuspsykoterapian, ja turvallisen terapiasuhteen, tärkeyttä traumojen hoidossa.

Lukijan mielipide | Pitkäkestoinen psykoterapia perustuu neurotieteelliselle tiedolle

Siitä, miten ihmisen hermosto, mieli ja tiedonkäsittelykyky kehittyvät, vallitsee tieteen kentällä yksimielisyys.

28/07/2025

Lyhytterapia, nettiterapia ym. erilaiset lyhytinterventiot ovat hyviä lieviin elämänkriiseihin ja ongelmiin, m***a ne eivät ole asianmukaisia, jos ihmisellä on esim. vakavaa traumataustaa ym. oireilua. Kelan kuntoutuspsykoterapiaan on päästävä ilman matalaporrashyppelyjä, jos jo alkuarviossa on selvää, etteivät ne tule riittämään. Psykologi Vera Gergov puhuu asiaa alla olevassa Hesarin artikkelissa.

Pelko on, että valmisteltavan asetusmuutoksen seurauksena entistä useammalle tarjotaan vain netti- tai lyhytterapiaa.

13/06/2025

Työsarkaa riittää:)

Keinoäly ennustaa, että vain yksi ammatti selviää, kun kaikki muut ovat kadonneet.

23/02/2025

TIEDOTE MEDIALLE JA PÄÄTTÄJILLE


UUSI PSYKOTERAPEUTTIYHDISTYS PSYRY PERUSTETTU

Suomeen on perustettu ensimmäinen, kaikkia psykoterapian koulukuntia yhdistävä psykoterapeuttien ammatillinen yhdistys, Psykoterapeuttiyhdistys PSYry, jonka tavoitteena on toimia psykoterapian aseman vahvistamiseksi ja kehittämiseksi Suomessa.

PSYry:ssä pidämme psykoterapian roolia kansanterveyden tukena tärkeänä, ja haluamme työskennellä erityisesti julkisrahoitteisen psykoterapian ja lakisääteisen psykoterapiaoikeuden säilymisen puolesta.

Tavoitteemme on myös varmistaa, että kansalaisilla on mahdollisuus valita itselleen sopiva psykoterapiamuoto. Tätä edistämme vaalimalla psykoterapian monimuotoisuutta ja tukemalla koulutukseen hakeutuvien sekä asiakkaiden valinnanvapautta eri psykoterapiasuuntauksista.

KUTSU JÄSENIKSI JA YHTEISTYÖKUMPPANEIKSI

PSYry kutsuu Valviran nimikesuojattuja psykoterapeutteja ja psykoterapeutiksi opiskelevia eri taustoista ja menetelmistä liittymään jäseniksi. Lisäksi yhdistys haluaa rakentaa yhteistyötä muiden mielenterveysalan toimijoiden, päätöksentekijöiden ja tutkimuslaitosten kanssa edistääkseen yhteistä tavoitetta: parempaa mielenterveyttä kaikille.

LISÄTIETOA:

PSYry:n verkkosivut ja jäsenhakemuslomake löytyvät osoitteesta: www.psyry.fi.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Nina Pyykkönen, puheenjohtaja, PSYry
Sähköposti: psyry@proton.me, nina.pyykkonen@elisanet.fi
Puhelin: 050 300 0055

Aleksi Jalava varapuheenjohtaja, PSYry
Sähköposti: psyry@proton.me, aleksi.jalava@metodi.fi
Puhelin: 0400 578 754

Tervetuloa PSYryyn! Mikä on PSYry? PSYry on psykoterapian koulukuntarajat ylittävä, suomalaisia psykoterapeutteja yhdistävä ammatillinen yhdistys. Toimimme psykoterapian aseman vahvistamiseksi ja…

03/10/2024

Kollegat Sussu Kataja ja Nina Pyykkönen laativat alla olevan julkaisun, missä on selvennystä tämän hetkiseen psykoterapiatilanteeseen.

"Tiedoksi kaikille, jotka ovat siinä käsityksessä että psykoterapeuteille on pitkät jonot ja psykoterapiaa ei ole saatavilla. Tällä hetkellä psykoterapeuteilla on keskimäärin hyvin tilaa, vaikka paikkakunnittain voi olla hieman eroja. Psykoterapiaa on tarjolla yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmämuotoisena, ja sen sisällä on mahdollista löytää myös mm. erilaisia taide- ja luontoperustaisia työskentelytapoja.

Haluamme psykoterapeutteina tiedottaa, että mahdolliset psykoterapian saatavuuden vaikeudet liittyvät tällä hetkellä pääosin hoitoonohjauksen linjauksiin, ei psykoterapeuttien saatavuuteen. Toivomme, että tämä viesti tavoittaa ne henkilöt, jotka miettivät psykoterapiaan hakeutumista m***a lannistuvat ajatuksesta että psykoterapeuttia on mahdotonta löytää."

12/05/2024

Terapiat etulinjaan -hankkeen viesti: "Terapianavigaattori auttaa ohjaamaan ihmiset juuri tarpeenmukaiseen ja oikeaan hoitoon."

Kysymys: Miten terapianavigaattori voi auttaa ohjaamaan ihmisiä juuri oikeaan hoitoon, toimia esitietojen keruun toimivana välineenä, jos se jättää kartoittamatta keskeiset ulottuvuudet vaativissa mielenterveyden ongelmissa?

1. Tässä ovat terapianavigaattorin kyselymittarit: PHQ-9, GAD-7, SPIN-FIN, PDSS-SR, BAT-12 (työuupumus), OCI-R, TSQ, AUDIT, DUDIT sekä BBGS.

Ne mittaavat siis yleistä terveyttä, ahdistuneisuutta, sosiaalista fobiaa, paniikkioireita, uupumisoireita, pakko-oireita, yksittäisen traumaattisen tapahtuman kokemista alle 3 kk:n sisällä, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä sekä uhkapelaamista.

2. Terapianavigaattorin “traumamittari” (TSQ) on tiettyyn ja yksittäiseen järkyttäväksi koettuun tapahtumaan liittyvä oirekartoituslomake. Jos tällaista selkeää ja tahdonalaisesti muistiin palautettavaa tapahtumaa ei ole ollut, kysely ei kartoita mitään traumaan liittyvää. Ja itsessäänkin siis kartoittaa vain yksittäisen tapahtuman, ei kehityksellistä traumaa. Valtaosa traumaan liittyvistä mielenterveyden ongelmista liittyy nimenomaan kehitykselliseen traumaan, joka ei ole yhteydessä vain yksittäiseen ulkoiseen tapahtumaan vaan kasvuympäristön traumatisoiviin vuorovaikutusolosuhteisiin (tunnekylmä ilmapiiri, henkinen tai fyysinen väkivalta, vaillejääminen, perheen sisäiset mielenterveysongelmat, sosiaaliset ongelmat, kiintymyssuhteiden turvattomuus). Eli juuri keskeisesti pidempää psykoterapiaa tarvitsevat navigaattorin kartoitus ohittaa.

2. Terapianavigaattorista puuttuvat siis kokonaan traumahistoriaa JA syömishäiriöitä kartoittavat mittarit. Niitä ei ole ymmärtääkseni ole otettu mukaan siksi, koska Terapiat etulinjaan -lyhytterapioissa ei ole näihin hoito-ohjelmia. Kartoitetaanko siis vain niitä, joihin on olemassa jokin Terapiat etulinjaan -omahoito tai lyhytterapiamalli, jotta saadaan etukäteen toivottua dataa? Eikö tavoitteena olekaan ohjata mahdollisimman suoraan oikealle hoitoportaalle?

3. Juuri nämä kaksi mainittua häiriöryhmää, kehityksellinen trauma ja syömishäiriöt, ovat niitä, joita esiintyy todella paljon, ja joihin tarvitaan useimmiten 1-3 vuoden kuntoutuspsykoterapiaa tai vaativaa lääkinnällistä psykoterapiaa. Jos jotain ei kartoiteta, ei sitä myöskään löydy, eikä sitä tarvitse silloin hoitaa asianmukaisesti.

Kartoittaako terapianavigaattori siis vain sellaiset mielenterveyden ongelmat, joita voidaan ohjata Terapiat etulinjaan -hankkeen omiin omahoito-ohjelmiin ja lyhythoitoihin? Jolloin "muita ongelmia ei ole”, ja sen seurauksena potilaita ei ohjaudu muihin hoitohin (erityisesti KELAn kuntoutuspsykoterapiaan), joten ne voidaan muutamassa vuodessa osoittaa tilastollisesti tarpeettomiksi ja rahoitus siirtää KELAlta TE-hankkeelle?