https://www.facebook.com/502334292969662/

Nina Keränen Oy, IsoKatu 1, Oulu (2025)

12/09/2025

Esittelyssä Kusti! 🤍

Kusti on pian 8-vuotias Biewerterrieri, joka vierailee silloin tällöin vastaanotolla.

Hän rakastaa ihmisiä ja rapsutuksia, ja tuo lohtua omalla tavallaan. ❤️Ja vaikka energiaa riittää, Kusti osaa myös rauhoittua tarpeen mukaan. Kustilla on selkeästi "työmoodi" ja hän käyttäytyy työtilalla eri tavoin mitä "vapaalla". Kotona Kusti saa juoksuhepuleita ja haukkuu herkemmin, m***a töissä hän käyttäytyy (yleensä) hyvin rauhallisesti. ☺️

Kustin lempipuuhaa ovat pitkät metsälenkit ja erilaiset aktiviteetit. Jos aamulla mainitsee sanan ”töihin”, Kusti tietää heti, mitä se tarkoittaa, ja kipittää innoissaan ovelle.

💚 - Nina & Kusti

08/09/2025

Uskallan väittää, ettei ole yhtäkään ihmistä, jonka tasapaino ei koskaan horjuisi tai joka ei joskus kadottaisi yhteyttä itseensä tai toisiin.

On päiviä, jolloin on helppo tunnistaa mitä tarvitsee: lepoa, liikettä, läheisyyttä tai omaa tilaa. Ja sitten on päiviä, jolloin olo on levottomampi, ärtynyt tai kuin olisi "autopilotilla". Aina ole selvää, mistä on kyse. Ikään kuin sisäinen kompassi ja suunta katoaisivat sumuun. Ja sellaista elämä ja ihmisyys välillä on, keskeneräistä ja vaikeaa.

Keskeneräisyys ei tarkoita epäonnistumista tai poissulje onnistumisen iloa. Se on ihmisyyden perusmaisemaa. Täydellisyyttä ei ole olemassa, on vain hetkiä, jolloin olemme lähempänä itseämme ja hetkiä, jolloin eksymme kauemmas.

Ehkä tärkeintä ei ole yrittää aina pysyä "oikeassa" suunnassa, vaan sallia itselleen myös sumuiset polut ja eksyäkin välillä luottaen siihen, että nekin kuuluvat elämään.

❤️ -Nina

07/09/2025

Miksi turvaton kaaos voi tuntua turvallisen tutulta ihmissuhteissa? 🌪️

Sana RAKKAUS herättää usein mielikuvia lämmöstä, turvasta ja yhteenkuuluvuudesta. Silti monelle rakkauden, kiintymyksen ja läheisyyden kokemukset lapsuudessa ovat voineet olla kaikkea muuta kuin turvallisia.

Jos varhaisissa kiintymyssuhteissa läheisyys yhdistyi turvattomuuteen, epäjohdonmukaisuuteen tai tunneyhteyden kylmyyteen, lapsen kehittyvä hermosto ja tunnejärjestelmä oppivat kaavan:

Yhteys = turvattomuus ja epävakaus

Lapsi ei voi valita ympäristöään. Selviytyäkseen hän sopeutuu siihen yhteyden muotoon, jota hän saa. Jos hoivaajan läsnäolo oli hyvin ailahtelevaa, uhkaavaa tai lapsen tarpeet jäivät usein huomiotta, lapsi sisäistää paradoksaalisen kokemuksen:

Kaaos ja vaille jääminen tuntuvat rakkaudelta ja kiintymykseltä. 🌪️=❤️

Vaikutukset ihmissuhteisiin:

Aikuisena tämä kaava voi ohjata huomaamatta valintoja ihmissuhteissa. Turvattomuuden ja vahvojen tunteiden yhdistelmä saattaa tuntua elämää suuremmalta rakkaudelta.

Vuoristoratamaiset suhteet, täynnä äärimmäisiä tunteita, epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta, voivat tuntua tutuimmilta, koska ne muistuttavat lapsuudessa koettua ja siten opittua mallia. Samalla vakaa, luotettava ja johdonmukainen yhteys voi tuntua vieraalta, jopa tylsältä.

Miten kaavaa voi muuttaa? 🤔

Ensimmäinen askel on tunnistaa opittu kaava. Kun tämän näkee osana omaa kehityshistoriaa, syntyy mahdollisuus muutokselle ja uudenlaisille toimintatavoille.

Terapiassa tätä voi lähestyä esimerkiksi näin:

❓Miten mieli ja keho reagoivat, kun kohtaat vakaata, johdonmukaista ja turvallista yhteyttä?

❓Miksi vakaus, lämpö ja luotettavuus voivat tuntua aluksi epämukavilta?

Turvallisessa vuorovaikutuksessa ihminen voi vähitellen oppia, ettei yhteys tarkoita jatkuvaa epävarmuutta ja jännitystä.

Johdonmukaisuus, selkeys, aitous ja arvostus. Nämä ovat usein turvallisen yhteyden elementtejä.

❤️ -Nina

31/08/2025

Elokuu on kääntymässä lopuilleen ja ajattelin tämän viikon tunnelmia tiivistää tähän postaukseen. ✨

Kävin Helsingissä oppimassa uutta ja samalla nostalgisoin noin 16 vuoden takaisia työmuistoja. Arkistosta löytyikin kuva vanhalta työhuoneeltani. 😍

Olen kiitollinen siitä, että olen urallani saanut kannustavaa tukea ja lämmöllä muistelen työkavereita aiemmista työpaikoista. ♥️

Lisäksi tähän viikkoon on jostain syystä mahtunut minulla liuta noloja sattumuksia ja myötätuntoa on saanut itselleen antaa, ja onneksi sitä olen saanut muiltakin! ❤️‍🩹

Tällä viikolla on ollut myös lämpimiä, opettavaisia ja vastavuoroisia kohtaamisia kollegoiden ja ystävien kanssa. Ja sparrattu yrittäjäystäväni kanssa toisiamme. ✨ Toivottavasti myös sun ympärillä on ihmisiä, jotka iloitsevat onnistumisistasi ja tsemppaavat vaikeina hetkinä. 🤗

Hyvää alkavaa syyskuuta! 🍂

🧡 -Nina

21/08/2025

YHTEYDEN PSYKOLOGIAA: 💛

Oletko kokenut, kuinka toisen ihmisen läsnäolo saa kehon rentoutumaan ja mielen rauhoittumaan? 🤔

Syvä ja turvallinen yhteys toiseen ihmiseen näkyy ja tuntuu konkreettisesti sekä mielessämme että kehossamme.

Turvallinen vuorovaikutus aktivoi parasympaattista hermostoa, erityisesti vagushermoa (kiertäjähermo), joka säätelee sydämen sykettä, hengitystä ja ruoansulatusta. Tämä saa kehon siirtymään uhka- tai ylivireystilasta turvallisuuden ja palautumisen tilaan.

Mantelitumake - varoituskeskus 🚨

Mantelitumake (amygdala) toimii aivojen varoituskeskuksena, joka aktivoituu pelon tai vaaran uhatessa. Turvallinen katse, lempeä ääni tai myötätuntoinen kohtaaminen voivat rauhoittaa mantelitumakkeen aktiivisuutta ja lähettää keholle sekä mielelle viestin: olen turvassa, sinun kanssa. Tämä mahdollistaa emotionaalisen kanssasäätelyn ja avaa tilaa yhteyden kokemukselle.

Etuotsalohkot – aivojen kapellimestari 🧠

Etuotsalohkot osallistuvat tunteiden säätelyyn ja mentalisaatioon eli kykyyn ymmärtää sekä omia että toisten mielentiloja. Turvallinen ja läsnäoleva vuorovaikutus aktivoi näitä alueita, mikä tukee empatiaa, itsehavainnointia ja kykyä säädellä tunteita.

Aivojen peilisolut – yhteyden hermostollinen perusta 🤲

Peilisolujärjestelmä aktivoituu, kun havaitsemme toisen ihmisen eleitä, ilmeitä tai tunnetiloja. Peilisolut luovat perustan empaattiselle vuorovaikutukselle ja mahdollistavat syvän yhteyden kokemuksen.

Aivojen lepotilaverkosto 😌

Aivojen lepotilaverkosto aktivoituu, kun olemme läsnä ja annamme mielen vaeltaa: pohdimme, kuvittelemme tai vaikkapa haaveilemme. Ylikuormitus ja turvattomuus siirtävät aivot selviytymismoodiin, jossa lepotilaverkoston toiminta vaikeutuu ja ajatus takkuaa.

Neuroplastisuus – aivojen muovautuvuus

Toistuvat turvalliset ja vastavuoroiset yhteyden hetket luovat uusia hermoyhteyksiä, jotka vahvistavat tunnesäätelyä ja resilienssiä. Siksi ne ovat niin tärkeitä. ❤️‍🩹

💛 -Nina

06/08/2025

USKALLANKO OLLA TOTTA?

On kohtaamisia, joissa ei tarvitse arvioida, riitänkö koska olen jo riittävä. Keskeneräisenä, tarvitsevana ja haavoittuvana. Vahvana, näkyvänä ja rohkeana.

Kohtaamisia, joissa ei tarvitse pienentää, peittää tai muuttaa mitään itsessään. Ei sovittaa itseä muottiin tai tukahduttaaa tunteitaan.

Uskallus olla totta saa voimansa turvallisuuden kokemuksesta. Tilasta, jossa haavoittuvuus ei ole riski, vaan silta, joka kantaa meitä toistemme ja itsemme luo.

Ja joskus totta oleminen toteutuu vain omassa seurassa. Niissä hetkissä, joissa ei enää hylkää itseään vain siksi, että joku muu pysyisi lähellä.

Totta oleminen on yksi rohkeimmista teoista, joita voimme tehdä.

Kuvassa olen toteuttamassa pitkäaikaista haavettani ja kävin iltajoogamassa mökkijärven kivellä. ✨ Se oli elämys! 🤩

💛 -Nina

02/08/2025

Kiitos vielä , että pääsin kertomaan vuorovaikutuksesta ja yhteyden kokemisen tärkeydestä. 💚✨

Oletko kokenut, kuinka toisen ihmisen läsnäolo saa kehosi rentoutumaan ja mielesi rauhoittumaan? 😌

Se on seurausta aivojen ja hermoston hienosyisestä yhteistyöstä. Esimerkkinä aivojen etuotsalohkot, jotka osallistuvat tunteiden säätelyyn ja mentalisaatioon, eli kykyyn ymmärtää sekä omia että toisten mielentiloja.

Turvallinen ja läsnäoleva vuorovaikutus aktivoi näitä alueita, mikä tukee empatiaa, itsehavainnointia ja kykyä säädellä tunteita.

💛 -Nina

turvallisuus

18/07/2025

Tarvekortit tilattavissa! 🤩

14/07/2025

Kesä voi herättää ristiriitaisia tunteita, joista harvoin puhutaan. Kun ympärillä vihertää, ihmiset kokoontuvat yhteen ja aurinko kutsuu iloon, sisimmässä voi tuntua aivan toisenlaiselta.

Ehkä olet joskus kysynyt itseltäsi:

🌿 Miksi en tunne kesällä siten, miten "pitäisi"?

🌿 Miksi kesä ja kesäloma ahdistavat, vaikka kaiken pitäisi olla hyvin?

🌿 Miksi en osaa pysähtyä, vaikka juuri nyt se olisi mahdollista?

🌿 Miksi suoritan kesälomaa?

🌿 Miksi tunnen syyllisyyttä, kun lepään tai teen itselleni tärkeitä asioita?

🌿 Miksi vertaan itseäni muiden kesäpäiviin ja somekuviin?

🌿 Miksi vanhat ajatuskelat palaavat lomalla, vaikka luulin jo jättäneeni ne taakseni?

🌿 Miksi alan juuri nyt kyseenalaistamaan elämänsuuntaani, valintojani tai ihmissuhteitani?

Kesä kantaa lupausta levosta, lämmöstä ja vapaudesta, m***a juuri tuo odotus voi nostaa esiin myös suorituspaineita, ulkopuolisuuden tai pettymyksen tunteita. Moni kokee erityisesti kesäisin syvää yksinäisyyttä. 💔

Kesä ja kiirettömyys voivat tuoda esiin sen, mitä emme ole ehtineet tai uskaltaneet katsoa. 😶‍🌫️

Jos kesä(loma) tuntuu tukalalta...

❤️‍🩹 Ehkä jokin tarve sisälläsi kaipaa huomiota?

❤️‍🩹 Ehkä jokin on jäänyt kesken. Ehkä haava, joka on tottunut varjoon, tulee näkyväksi vasta valossa ja kiireettömyydessä.

❤️‍🩹 Ehkä juuri nyt on oikea hetki pysähtyä kuuntelemaan, mitä sisimpäsi yrittää kertoa ja mitä oikeasti tarvitset.

Uskallatko olla nyt itsellesi täysin rehellinen ja sanoa itsellesi, mitä oikeasti tarvitset?

💛 -Nina

16/06/2025

Mitä on tarpeiden tunnistamisen ja toiminnan välisessä kuilussa? 🤔

Tarpeiden tunnistaminen on tärkeä askel kohti hyvinvointia ja tasapainoista elämää. M***a pelkkä tunnistaminen ei vielä riitä. Moni meistä huomaa kaipaavansa lepoa, liikettä, yhteyttä tai omaa tilaa, m***a ei silti toimi näiden tarpeiden mukaisesti.

Miksi jokin minussa vastustaa sitä, minkä tiedän olevan minulle hyväksi? Kyse ei ole laiskuudesta tai tahdon puutteesta. Tarpeiden tunnistamisen ja niihin vastaamisen väliin mahtuu monikerroksinen ja yksilöllinen sisäinen kokemusmaailma, kuten esimerkiksi:

1. Mielen suojamekanismit 🛡️

Varhaisissa suhteissa opimme, millaiset tarpeet saivat hyväksyntää ja mitkä eivät. Olemme saattaneet sisäistää, ettei tarvitseminen ole ollut sallittua, ja että omien tarpeiden ilmaiseminen on voinut johtaa torjutuksi tulemiseen tai jopa nöyryytykseen. Tällöin opimme vaikenemaan, tukahduttamaan tunteemme tai etsimään hyväksyntää miellyttämisen ja ylisuorittamisen kautta. Näistä selviytymiskeinoista saattoi tulla osa meitä niin huomaamattomasti, ettemme enää tiedosta niiden ohjaavan valintojamme.

2. Nähdyksi tuleminen 🫶🏼

Tarpeiden ilmaiseminen tekee meidät näkyviksi ja siksi se voi joskus tuntua vaikeammalta kuin niiden sivuuttaminen. Kun ilmaisen tarvitsevani lepoa, en puhu vain levosta, vaan näytän samalla rajani ja haavoittuvuuteni. Kun sanon: ”Tarvitsen yhteyttä”, kerron toiveesta tulla nähdyksi, kosketetuksi tai kohdatuksi, ja samalla altistun mahdollisuudelle tulla torjutuksi. Toive tulla kohdatuksi ja pelko tulla torjutuksi voivat olla rinnakkain. Siksi tarpeisiin vastaaminen ja niiden ilmaiseminen ei aina ole yksinkertaista.

3. Hermosto ja turvan kokemus 🧠

Vaikka ajattelisin: “Tämä olisi minulle hyväksi,” kehoni ei välttämättä ole samaa mieltä. Jos hermosto on tottunut jatkuvaan varuillaan oloon ja ylivireyteen, odotettukin muutos kohti rentoutta voi tuntua epämiellyttävältä. Jos on varttunut turvattomuuden ympäröimänä, turvallinen voi tuntua epäilyttävältä tai uhkaavalta, koska se on vierasta.

💚 -Nina

02/06/2025

Tämmöistä on tullut luotua! 🤩

17/01/2025

Tässä tiivistetysti ammatillinen polkuni ☺️

Nina Keränen Oy