https://www.facebook.com/502334292969662/

Psykologi Nina Keränen, IsoKatu 1, Oulu (2026)

29/04/2026

Törmäsin hiljattain oivaltavaan vertauskuvaan puista ja ihmisistä.

Puut kasvavat kahteen suuntaan. Ne syventävät juuriaan ja kasvattavat latvustojaan. 🌳

Me ihmiset olemme samanlaisia.

Jotta voit kasvaa korkeutta,
sinun täytyy uskaltaa kasvaa
myös syvemmälle juuristoosi.

Vahvistaa juuriasi
ja sisäistä vakauttasi.

Se, mikä vahvistuu juurissa,
kannattelee latvustoja elämän tuulissa
tuoden vakautta ja tasapainoa. Se mikä on näkyvää, voi
saada voimansa siitä, mikä ei ole näkyvää.

Mitä ajatuksia tämä vertauskuva sinussa herättää?

❤️‍🔥 -Nina

10/04/2026

Luopuminen astuu hennosti esiin
jo silloin, kun jokin alkaa tuntua tärkeältä.
Viikonlopun alkaessa mieli voi jo
lipua kohti maanantaita.
Loman alkaessa ajatus käy
sen päättymisessä.

Rajallisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen
voi kutsua tekemään valintoja,
jotka ovat linjassa omiin arvoihin.

Rajallisuus kulkee käsi kädessä luopumisen kanssa.
Kiinnymme ihmisiin, paikkoihin, asioihin,
yhteisöihin ja eläimiin. Samalla kiintyessämme
katsomme myös irtipäästämisen suuntaan,
koska kiinnittyminen kätkee sisäänsä
myös luopumisen siemenen.

Jokainen merkityksellinen hetki,
on myös hetki, joka joskus päättyy.

Jokainen, johon kiinnymme,
on samalla joku, josta joudumme
joskus myös päästämään irti.

Suru on merkki siitä, että jokin
oli meille oikeasti merkityksellistä ja arvokasta.
Suru on rakkautta, jolle ei ole enää paikkaa.

Joskus suojaamme itseämme näiltä
elämän realiteeteilta. Emmekä uskalla aidosti elää,
silloin kun siihen on vielä mahdollisuus. Suojaudumme
ottamalla etäisyyttä itseen tai toisiin, kovettammalla
itseämme, piilottamalla haavoittuvuuden,
pyrkiä hallitsemaan tunteita niiden
kokemisen ja ymmärtämisen sijaan.

M***a samalla saatamme huomaamattamme
suojautua myös...ELÄMÄLTÄ.

Elämä on kiinnipitämistä ja irtipäästämistä.
Liikettä näiden kahden voiman välillä.

Uskallatko olla totta itsellesi? Totta oleminen on yksi rohkeimmista teoista, joita voimme tehdä.

Silloin elämä alkaa usein tuntua elämältä. ✨

❤️‍🔥 -Nina

08/03/2026

Tänään naistenpäivänä on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi ja kääntää katse menneeseen. Mitä sisäinen lapsesi, tuo pieni tyttö, haluaisi sanoa sinulle, aikuiselle naiselle?

Kuvittele se lapsi, jonka mielikuvitus ei tuntenut rajoja. Lapsi, joka unelmoi suurista asioista ja uskoi, että maailma on avoin ja mahdollisuuksia täynnä! ✨

Ehkä muistat myös hetkiä, jolloin pelko, turvattomuus tai rakkauden puute varjostivat lapsuuttasi. Hetkiä, jolloin elämä oli enemmän selviytymistä, jolloin unelmointi ja luottamus tulevaan tuntuivat kaukaisilta. 💔

Elämä harvoin menee täsmälleen niin kuin lapsena kuvittelimme. M***a jos sisäinen lapsesi voisi nähdä sinut nyt, mitä hän näkisi? Mistä hän olisi ylpeä? ❤️

Ehkä hän näkisi naisen, joka on kulkenut läpi monien vaiheiden. Naisen, joka on kohdannut pettymyksiä, epävarmuutta ja kipua, m***a jatkanut silti eteenpäin. Naisen, joka on rakentanut elämäänsä askel askeleelta. Löytänyt omaa voimaansa, omaa ääntään ja oman polkunsa. Aikuisena kannamme yhä sisällämme tuon saman lapsen elävyyden ja aitouden.

Ehkä tänään on hyvä hetki pysähtyä kysymään itseltäsi:

❓Mistä pidin lapsena?
❓Mikä sai minut innostumaan ja tuntemaan aitoa iloa?

Hyvää naistenpäivää! 🌷

❤️‍🔥- Nina

17/02/2026

❤️ ⛓️

RAKKAUS ja KONTROLLI voivat kietoutuvat toisiinsa hyvin huomaamatta. Kontrolli ei useimmiten näyttäydy avoimena vallankäyttönä tai suoranaisena alistamisena vaan se voi naamioitua huolenpidoksi, neuvomiseksi tai suojelemiseksi. Ulospäin se voi vaikuttaa välittämiseltä, m***a sisäisesti rakentuu usein turvattomuuden ympärille.

Psykologisesti tarkasteltuna kontrolli on usein pyrkimys säädellä vaikeita tunteita. Mieli pyrkii vähentämään ahdistusta lisäämällä ennakoitavuutta tai hallintaa asioihin, joita ei voi hallita. Kontrolloiva käyttäytyminen voi olla yritys varmistaa ettei tulisi hylätyksi tai ettei mitään pahaa tapahtuisi.

Se voi ilmetä toisen tekemisten toistuvana ikävänä kommentointina, hienovaraisena vähättelynä, mustasukkaisuutena, mykkäkouluna tai vaikuttamisena toisen valintojen tekemiseen “hyvää tarkoittavien” ohjeiden kautta. Yksittäinen teko ei toki määritä suhdetta kontrolloivaksi, m***a toistuvana dynamiikkana kontrolli alkaa muovata suhdetta turvattomaan suuntaan. 💔

Kontrollin ytimessä on usein pelko. Pelko riittämättömyydestä tai hylätyksi tulemisesta. Jos tätä pelkoa ei tunnisteta, se voi ohjata käyttäytymistä suhteessa toiseen. Kontrolli voi hetkellisesti lievittää ahdistusta, m***a pitkällä aikavälillä se kaventaa molempien vapautta ja heikentää aitoa läheisyyttä.

Kontrolloiva kumppani saa herkästi toisen vetäytymään, mikä voi paradoksaalisesti toteuttaa sen uhkakuvan, jota kontrolloiva henkilö eniten pelkää eli yhteyden menettämisen.

Entä jos huomaan itse kontrolloivani toista? 🤔

Tämä on olennaisen tärkeä kysymys. Se kertoo useimmiten siitä, että tunnet epävarmuutta, pelkoa tai turvattomuutta. Kontrolli on usein yritys suojella itseä kivulta. Syyttelyn sijaan voi pysähtyä kysymään itseltä:

❓Mitä yritän suojella kontrolloinnilla?
❓Mitä pelkään menettäväni?

Turvaa ei rakenneta toisen vapautta kaventamalla tai toista kontrolloimalla vaan lisäämällä itseymmärrystä, myötätuntoa, avoimuutta ja vastavuoroista vuorovaikutusta.

❤️‍🔥-Nina

24/01/2026

✨ Uusi vaihe ammatillisella polullani ✨

Sillä olen aloittanut integratiivisen kouluttajapsykoterapeuttikoulutuksen! 🤓 Kyllä jännitti nousta ensimmäistä kertaa nuo portaat ja astella luentosaliin! M***a ensimmäiset tunnelmat koulutuksesta ovat todella hyvät! Helpolla tässä koulutuksessa ei toki pääse, m***a helppoutta en tullutkaan hakemaan 😅 Ja mikä ilo oppia viisailta ja kokeneilta kollegoilta!

Tämä koulutus antaa valmiudet toimia, psykoterapeuttien kouluttajana, työnohjaajana sekä koulutuspsykoterapeuttina.

Ajattelen, että kouluttautuminen pistää hyvällä tavalla havainnoimaan omaa työskentelyä, selkeyttämään omaa ammatillista identiteettiä, säilyttämään mieli avoimena uuden oppimiselle ja kehittymiselle. Ytimessä pyrkimys ymmärtää syvemmin ihmisyyttä, ja pysyä nöyränä sen äärellä.

Ymmärrän yhä selvemmin, että ammatillinen kasvu ei tarkoita pelkästään tiedon lisääntymistä vaan kykyä pysyä avoimena, uteliaana ja tietoisena suhteessa omaan työskentelyyn.

Kiitollinen, innostunut ja luottavainen on olo tämän uuden polun äärellä. 🤍

❤️‍🔥 -Nina

13/01/2026

🌱 Emotionaalinen kypsyys saatetaan ymmärtää herkästi väärin. Ikään kuin se tarkoittaisi ristiriidattomuutta eli sitä, ettei ihmisessä olisi keskenään ristiriitaisia tunteita tai ajatuksia. Ikään kuin kypsä ihminen olisi jollain tavalla vapaa näistä.

🌓 Emotionaalinen kypsyys ei ole ristiriitaisten puolien puuttumista vaan niiden tunnistamista. Kypsä ihminen ei ole vapaa hankalista tunteista vaan tietoinen mielen varjoista ja minuuden eri puolista. Ajattelisin, että meillä kaikilla on tunteita ja ajatuksia, joista emme ole ylpeitä, sekä toiveita, joiden olemassaoloa voi olla vaikea hyväksyä edes ajatuksen tasolla. Nämä eivät tee kenestäkään huonoa tai epäkypsää. Ne tekevät meistä inhimillisiä ja aitoja.

🪞Yksi keskeisimmistä väärinymmärryksistä liittyy ajatukseen: “Jos hyväksyn tämän puolen itsessäni, olen yhtä kuin se puoli itsessäni ja toimin sen mukaisesti.” Näin se ei ole. Itse asiassa usein juuri päinvastoin. Sen, minkä kykenee tunnistamaan ja kohtaamaan myötätunnolla itsessään, ei ohjaa toimintaa tiedostamattomasti. Tämä on olennainen ero aidon sisäisen vapauden ja vastuuttoman toiminnan välillä.

🧭 Emotionaalinen kypsyys on vastuun ottamista omista tunteista ja ajatuksista. Se on kykyä sanoa itselleen: “Minussa on tämäkin puoli.” Ilman että sitä tarvitsee kieltää, hävetä, purkaa hallitsemattomasti tai heijastaa toisiin.

🌱 Kypsyyttä on myös tunnistaa itsessään:

– tarve ilman, että tekee toisesta velvollisen sen täyttämiseen
– terve aggressio ilman, että satuttaa toista tai itseään
– kateus ilman, että mitätöi toista
- syyllisyys ilman, että rankaisee itseään

Kun esimerkiksi häpeä tai viha on liian vaikeaa kohdata ja säädellä, ne siirtyvät herkästi ihmissuhteisiin. Tällöin toisesta tulee helposti pelastaja, kannattelija tai tunteiden "kaatopaikka".

Miksi emotionaalinen kypsyys on tärkeää? Se mahdollistaa tunteiden säätelyn ja vastuun ottamisen tavalla, joka ei riko yhteyttä itseen tai toisiin.

Ole itsellesi lempeä, jos nämä teemat herättivät tunteita. Ne kertovat usein jostakin tärkeästä. Tämän äärellä ei tarvitse olla valmis vaan aidon rehellinen itselleen.

❤️‍🔥 -Nina

04/01/2026

💔Kun YHTEYS rikkoo. Osa 2💔

Edellisessä postauksessa kuvasin, miten satuttava suhde usein rakentuu ja miksi siitä voi olla niin vaikea irrottautua. Tässä osassa pysähdymme konkreettisten tekojen ja ilmiöiden äärelle.

Usein satuttavuus suhteessa ei ole vain yksittäinen teko, vaan useiden väkivallan muotojen kokonaisuus. Nämä voivat esiintyä yhtä aikaa tai vaihdellen. Esimerkiksi henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa, koska se ei jätä näkyviä fyysisiä jälkiä vaan hämärtää todellisuudentajua ja turvallisuuden tunnetta.

Väkivalta ei siis tarkoita vain fyysisiä tekoja. Se voi olla myös:

- henkistä ja emotionaalista
- s*ksuaalista
- taloudellista
- digitaalista
- vainoamista ja kontrollia (myös suhteen päättymisen jälkeen)

Näitä yhdistää yksi asia: ne murentavat vähitellen turvan tunnetta, autonomiaa ja luottamusta omaan havainnointikykyyn ja todellisuuteen.

Satuttavuus vuorottelee hyvittelyn ja läheisyyden kanssa, jolloin oma kokemus hämärtyy ajan myötä. Kun sama henkilö tuottaa sekä turvattomuutta että läheisyyttä, mieli alkaa usein selittää satuttavaa käytöstä parhain päin: "Ehkä hän oli vain stressaantunut ja minä ylireagoin".

Siksi satuttavuuden tunnistaminen on niin tärkeää ja sen nimeäminen esimerkiksi henkiseksi väkivallaksi. Se on usein ensimmäinen askel toipumisen tiellä. ❤️‍🩹

Seuraavissa kuvissa käyn läpi väkivallan eri muotoja, jotta ne olisi helpompi tunnistaa. ➡️

❤️ Ja muista:

✨ Sinulla on oikeus suhteeseen, jossa yhteys ei riko sinua
✨ Väkivalta ei ole koskaan rakkauden hinta

(Lähteenä käytetty mm. Jenni Kiviniemen teosta Toivu satuttavasta suhteesta. Lämmin lukusuositus. 🌟)

❤️‍🔥 -Nina

02/01/2026

💔Mikä rikkoo yhteyden ja turvan suhteessa?💔

Satuttavia ja turvattomia ihmissuhteita voi olla yllättävän vaikea tunnistaa. Ne eivät aluksi useinkaan näytä satuttavilta. Usein kaava satuttavissa suhteissa on toistuva ja ajan kanssa vaikeutuva:

🌀varuillaan olo → voimakas riita → hyvittely ja lupaukset muuttua → hetkellinen seesteisyys → paluu jatkuvaan varuillaan olemiseen eli “jääkauteen”. 🌀

Tällä ei tarkoiteta suhteiden tavanomaisia ristiriitoja tai erimielisyyksiä vaan satuttavien suhteiden kaava on turvaton ja kuluttava sykli, jossa on usein esim. henkisen väkivallan piirteitä.

Moni tällainen suhde alkaa poikkeuksellisen vahvalla yhteyden kokemuksella: syvällä ymmärretyksi tulemisella, intensiivisyydellä ja tunteella, että vihdoin joku näkee minut ja rakastaa syvästi. Suhde voi tuntua elämää suuremmalta rakkaudelta kunnes ensimmäisen sitoutumisen askeleen (esim. yhteenmuutto) jälkeen satuttavuus alkaa paljastua ja syventyä.

Jos on jäänyt vaille nähdyksi ja aidosti kohdatuksi tulemista tai emotionaalista turvaa, voi olla erityisen altis satuttaville suhteille syvän yhteyden kaipuun vuoksi.

Haitallinen dynamiikka syntyy silloin, kun yhteys alkaa kietoutua kontrolliin, alistamiseen ja turvattomuuteen.

Usein kukaan ei tietoisesti astu suhteeseen tarkoituksenaan satuttaa toista tai valita tietoisesti turvaton suhde. Taustalla voi olla turvattomia kiintymyskokemuksia, häpeää ja opittuja selviytymiskeinoja, joissa läheisyys ja turvattomuus sekoittuvat.

Suhteeseen voi muodostua traumaattinen tunneside, jollon keho ja mieli oppivat yhdistämään rakkauden, läheisyyden ja turvattomuuteen. Siksi lähteminen voi tuntua pelottavammalta kuin jääminen vaikka suhde satuttaa

Lähteinä käytetty muun muassa Jenni Kiviniemen tietokirjaa "Toivu satuttavasta suhteesta". Tälle teokselle vahva suositus! 🌟

❤️‍🔥 -Nina

16/12/2025

✨Jouluun sopii leikillisyys ja ilo! ✨

Tänä vuonna myös Kusti sai oman joulukalenterin! 🎄 😄

Aamulenkin jälkeen Kusti odottaa innoissaan joulukalenterin luukun avausta, m***a pitää varmaan jatkaa tätä traditiota ympäri vuoden, koska koiran kalenteri ei kulje samassa tahdissa eikä ymmärryksessä ihmisten kalentereiden kanssa. 🥹

❤️‍🔥 -Nina ja Kusti

#

11/12/2025

Olin kesällä 📸 kuvattavana teemalla "oman voiman äärelle" itselleni rakkaan Oulujärven rannalla. ✨🤍 Mitä ajatuksia kuva sinussa herättää?

Voima ja luottamus. Siinä on tärkeä "parivaljakko", joka voi kantaa myrskyisänkin aallokon yli.

Jospa nämä seuraavat sanat luovat sinulle lohtua, voimaa ja luottamusta elämäsi poluille ❤️‍🔥

LUOTTAMUKSEN VOIMA

Seison kynnyksellä, jossa
menneisyys taputtaa minua olalle
ja tulevaisuus tarttuu käteeni.

Luotan polkuni selkeyteen,
joka ei karta totuutta
eikä väistä valoa.

Luotan kehoni viisauteen,
ajatusteni kirkkauteen
ja sydämeni suuntaan.

Tämän polun varrella
en pienennä itseäni,
enkä estä muitakaan
kulkemasta omaa polkuaan.

Kohtaan ne ihmiset,
jotka aidosti näkevät minut.
Ja minä näen heidät.

Luotan kykyyni havainnoida,
ja valmiuteeni toimia silloin,
kun hetki on oikea.

Kuljen eteenpäin vakaasti.
Menneestä oppineena,
tulevaan luottaen.

❤️‍🔥-Nina

09/12/2025

Voiman ja herkkyyden liitto 🔥 +💛 =❤️‍🔥

Huomasitko, että tilini nimi on nykyään Voimapsykologi Nina?

Arvaatko miksi…❓

Koska olen käynyt omaa polkuani kohti omaa voimaa ja etsinyt tasapainoa herkkyyden ja voiman välillä. Olen lähestynyt teemaa niin ammatillisesti kuin myös aidosti ihmisenä. Ja haluan jakaa oivalluksiani teillekin ✨

Kohti herkkyyden voimaa ja voiman herkkyyttä ❤️‍🔥

Meillä saattaa olla uskomus, että voima syntyy kovuudesta. Että vahva ihminen ei jännitä, ei epäröi ei näytä tunteitaan. M***a todellinen voima ei synny panssarista, eikä voiman väärinkäytöstä. Se syntyy herkkyydestä ja kyvystä tuntea, reagoida ja olla kosketuksissa siihen, mikä on totta.

Herkkyys on hermoston hienovireisyyttä.

💛 Herkkyys on kompassi, joka näyttää suunnan.
🔥 Voima taas on kykyä kulkea kompassin osoittamaan suuntaan.

Ja mikä tärkeintä: voima on kehossasi.

Kehollinen voima ei ole vain hauiksen kokoa tai suorituskykyä. Se on kykyä kannatella itseään, liikkua, rentoutua, toimia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Kun keho vahvistuu, myös mieli voi löytää uudenlaisen vakauden.

Voima ei tukahduta herkkyyttä. Voima suojaa sitä.

Voima ja haavoittuvuus eivät ole vastakohtia. Ne ovat toistensa edellytyksiä.

❤️‍🔥 -Nina

07/12/2025

Tänään astuin pois mukavuusalueeltani ja kokeilin itselleni täysin uutta! Näköjään vielä näin 40+ vuotiaana on paljon uutta kokeiltavaa! 😄

Jännitin. Epäröin. Sydän hakkasi. Ja silti menin, turvallisessa ohjauksessa ja omia rajoja kuunnellen.

Mukavuusalue ei ole aina se, missä kasvu ja muutos tapahtuvat. Kasvu tapahtuu usein juuri siinä pienessä ja epävarmassa askeleessa sen ulkopuolella. Siellä, missä saa jännittää ja silti olla turvassa.

Jos sinäkin olet nyt jonkin uuden kynnyksellä: et ole heikko, vaikka sinua jännittää. Olet rohkea, jos otat ensimmäisen askeleen siitä huolimatta. ❤️‍🩹

💛-Nina

Psykologi Nina Keränen

29/04/2026

10/04/2026

08/03/2026

17/02/2026

24/01/2026

13/01/2026

04/01/2026

02/01/2026

16/12/2025

11/12/2025

09/12/2025

07/12/2025

Osoite

Puhelin

Nettisivu

Hälytykset

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Oikopolut

Jaa

Kategoria