10/10/2025
Voi miten kauniisti kuvattu. ❤️🙏✨
🖤 On kriisi, kauhu, ahdistus ja masennus. Toivottomat nuoret, näköalattomat aikuiset, keskittymiskyvyttömät lapset ja onnettomat vanhukset.
On mielenterveyskriisi, ilmastokriisi ja hätäapukriisi. On norovirusepidemia, ahdistusepidemia, peukkuepidemia ja epätoivon pandemia.
♥️ Ja silti: Lapsi nostaa katseensa kadulla, suuret silmät etsivät aikuista, kädet kurottavat kohti. Ja aikuinen kääntää katseensa, nostaa syliinsä ja antaa pienen pään painua olkaansa vasten.
Ja samaan aikaan: Nuoren pää painuu, katse katoaa sylin syvyyksiin, olkapäät kohoavat kireydestä. Mutta ystävä huomaa keskellä koulun ruuhkaa, laskee kätensä olkapäälle ja silittää hetken takkuista tukkaa. Sanaakaan sanomatta vain on siinä, viipyy vierellä, ei yritä piristää, ei edes parantaa. On vain ystävä.
♥️ Ja koko ajan, samaan aikaan, kaikkien kriisien ja uhkien alla: me luotamme toisiimme. Me laskemme elämämme lepäämään toinen toistemme varaan, käsiin, olkapäihin ja syleihin.
Ja tänäänkin: Joku puree hammasta työpaikallaan, odottaen koko päivän kotiin pääsyä. Kun itkun voi päästää valloilleen, jaksamisen voi lopettaa ja antaa kyyneleiden valua holtittomasti heitellen, pitkin poikin poskia.
Ja toinen astuu lähemmäs, tarttuu laukkuun eteisessä, laskee sen lattialle ja avaa sitten sylinsä. Kuuntelee koko kiertyneen kertomuksen, eikä lähde, ei edes epäröi vaan on siinä, ihmisenä ihmiselle.
🖤 Koko ajan jossain päin maailma palaa
ja jatkuvasti toisaalla toinen istuttaa puun. ♥️
Nytkin joku laulaa vanhukselle lempilaulua ja kastelee sitten kukat, nyppii kuihtuneet pois, jaksaa aina vain välittää, vaikka välillä väsyttää.
Toisaalla joku särkyy, mutta koko ajan joku myös luottaa, aina uudelleen luottaa, ojentaa kätensä, pyyhkii kyyneleitä ja silittää hellimmin.
♥️ Jossain maailman laidalla nytkin lapset keinuvat korkealle, aina vain korkeammalle ja nauravat heleästi, niin kuin vain lapset voivat nauraa.
On kriisiä, mutta on myös hyvää, on toivoa. On surua, mutta on myös kauneutta, on rakkautta, on sylejä, jotka kantavat ja on ihmisiä, jotka jaksavat huutaa pahuutta vastaan ja lukea iltasatuja.
Muista. On epätoivoa, mutta koko ajan on myös toivoa.
On ihmisyyttä, on yhä hyvyyttä. ♥️
