https://tyonohjausneliveto.wordpress.com/minna-kalliomaki/, https://www.minnakalliomaki.com/

Työnohjaus ja terapia Minna Kalliomäki, Itäpuisto 9, Pori (2026)

04/03/2026

Työelämässä korostuu yhä useammin ajatus jatkuvasta oppimisesta. Samaan aikaan moni kokee riittämättömyyttä: pitäisi osata enemmän, nopeammin ja paremmin.

Ehkä tärkeintä ei kuitenkaan ole uuden tiedon määrä, vaan kyky oppia, halu pysyä uteliaana ja rohkeus olla keskeneräinen.

Oppimaan oppiminen on
🍀kykyä tunnistaa, miten itse oppii
🍀rohkeutta kohdata se, mitä ei vielä osaa
🍀halua kysyä, kokeilla ja ihmetellä
🍀kykyä luopua vanhasta.

Uteliaisuus puolestaan avaa tilaa uusille näkökulmille silloin, kun varmuus puuttuu. Se pitää ajattelun liikkeessä silloinkin, kun vastauksia ei vielä ole. Juuri siksi ajattelen, että uteliaisuus on yksi tärkeimmistä työelämätaidoista juuri nyt.

Oppimaan oppiminen ja uteliaisuus vaativat kuitenkin myös pysähtymistä. Tässä työnohjaus nousee merkitykselliseksi: se ei ole vain tuki haastavissa tilanteissa, vaan tila, jossa työtä voidaan tutkia, arvioida ja kehittää sekä yksilöinä että yhteisönä.

Työnohjauksessa oppiminen kytkeytyy omaan työhön ja kokemuksiin. Ajatus “en vielä osaa” voi muuttua sallituksi ja turvalliseksi. Samalla omat vahvuudet ja kehityskohteet selkeytyvät.

Työyhteisössä ymmärrys vahvistuu siitä, että oppiminen ei ole vain koulutuspäiviä. Muutos ei ole vain johdon projekti, vaan yhteinen oppimismatka. Rohkeus kokeilla lisääntyy ja virheet nähdään aiempaa useammin oppimisen mahdollisuuksina.

Tekoälyn aikakaudella juuri metataidot – kuten oppimaan oppiminen ja uteliaisuus – korostuvat. Mikään teknologia ei voi tehdä puolestamme sitä sisäistä työtä, jossa opimme ymmärtämään itseämme ja toisiamme paremmin.

Seuraavassa postauksessa tarkastelen mukautumiskykyä ja resilienssiä – metataitoja, jotka auttavat meitä elämään muutoksessa. Jos teema kiinnosta, seuraa mukana.

25/02/2026

Työelämässä korostuu usein nopeus: pitää tehdä päätöksiä, vastata eri kanavien kautta tuleviin viesteihin ja reagoida yllättäviin muutoksiin. Samaan aikaan yksi tärkeimmistä metataidoista jää helposti taka-alalle. Reflektiokykymme, joka mahdollistaa oman ajattelun sekä toiminnan aktiivisen ja kriittisen tarkastelun.

Tämän taidon pohjana toimii ajattelun ajattelu eli kyky ymmärtää, havainnoida ja säädellä omia ajatteluprosesseja. Se auttaa meitä huomaamaan esimerkiksi:
🔶 millaisiin oletuksiin nojaamme
🔶 miten tulkitsemme erilaisia tilanteita
🔶 miten ja kuinka helposti ajattelumme kaventuu kiireessä tai kuormituksessa.

Ilman tätä metataitoa toistamme helposti samoja, jo tutuksi käyneitä, m***a ei-toimivia toimintamalleja, vaikka ympäristö ympärillämme muuttuu.

Reflektointikyky ja ajattelun ajattelu eivät kehity kiireessä tai suorittamalla lisää. Ne vaativat pysähtymistä, jotta arjen kokonaiskuva hahmottuu. Tässä kohtaa työnohjaus nousee yhdeksi erityisen merkitykselliseksi keinoksi: se ei ole vain tuki haastavissa tilanteissa, vaan työnohjaus tarjoaa tilan, jossa ajattelua voidaan rauhassa tutkia ja jäsentää sekä yksin että yhdessä.

Työnohjauksessa yksilön ajattelu hidastuu ja selkeytyy, jolloin omat ajatusmallit ja uskomukset tulevat helpommin näkyviksi, ja samalla syntyy tilaa uusille näkökulmille ja vaihtoehdoille.

Työnohjauksessa työyhteisön keskustelu siirtyy yksittäisistä mielipiteistä kohti yhteistä ajattelua. Kun oletuksia tarkastellaan yhdessä, väärinymmärrykset vähenevät ja päätöksenteko alkaa perustua enemmän ymmärrykseen kuin reaktioihin.

Reflektiokyky ja ajattelun ajattelu eivät ole mitään ylimääräisiä taitoja arjen keskellä, vaan edellytys pitkäjänteiselle ja kestävälle tekemiselle. Näitä metataitoja tarvitsemme myös tekoälyn aikakaudella. Kun pysähdymme ajattelemaan omaa ajatteluamme, emme tee asioita nopeuttaaksemme niitä, vaan tehdäksemme niitä viisaammin.

Seuraavassa postauksessani nostan esiin oppimaan oppimisen ja uteliaisuuden. Metataidot, joiden varaan uuden oppiminen rakentuu. Jos tämä teema kiinnostaa, seuraa mukana.

17/02/2026

Yksi tärkeimmistä työelämän metataidoista on itsetuntemus. Se on sananmukaisesti itsensä tuntemista. Se on esimerkiksi kykyä havaita ja tunnistaa omia ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita. Itsetuntemus auttaa meitä toimimaan tietoisemmin.

Kuormitus, epävarmuus, paineet ja myönteisetkin tilanteet työssä herättävät meissä kaikissa tunteita. Haaste ei ole se, että tunteita syntyy, vaan se, miten niiden kanssa toimimme. Jätämmekö ne tarkoituksella huomiotta, purkautuvatko ne hallitsemattomasti vuorovaikutuksessa vai osaammeko pysähtyä niiden äärelle ja havaita, mistä omasta tarpeestamme ne yrittävät viestiä.

Itsetuntemus ja tunnetaidot ovat työelämän näkymätön perusta. Ne auttavat ymmärtämään:
❔ mikä minua kuormittaa ja mikä minua tukee
❔ missä rajani kulkevat
❔ milloin reagoin automaattisesti ja milloin tietoisesti.

Nämäkään taidot eivät kehity kiireessä tai suorittamalla lisää. Ne vaativat pysähtymistä, reflektointia ja tilaa ajattelulle. Tässä kohtaa työnohjaus nousee yhdeksi erityisen merkitykselliseksi keinoksi: se ei ole vain tuki haastavissa tilanteissa, vaan ympäristö, jossa itsetuntemusta ja tunnetaitoja voidaan tietoisesti harjoitella ja vahvistaa sekä yksilöinä että työyhteisönä.

Työnohjauksessa yksilö oppii havaitsemaan tunne- ja ajatusmallejaan sekä reaktioitaan niihin, omien rajojen asettaminen sekä oman jaksamisen tunnistaminen selkiytyvät, ja nämä auttavat myös ammatillisen toimijuuden vahvistumisessa.

Työnohjauksen avulla työyhteisössä on mahdollisuus vähentää sitä, että tunteet ohjaavat huomaamatta toimintaa. Samalla henkilöityvät konfliktit vähenevät ja työyhteisöön rakentuu vahvempi psykologinen turvallisuus.

Tekoälyn aikakaudella juuri metataidot – kuten itsetuntemus ja tunnetaidot - korostuvat. Mikään teknologia ei voi tehdä puolestamme sitä sisäistä työtä, jossa opimme ymmärtämään itseämme ja toisiamme paremmin. Meidän tehtävämme on yhä olla ihmisiä, sekä itsellemme että toisillemme.

Seuraavan postauksen aiheena on ajattelun ajattelu ja reflektointikyky, jotka ovat metataitoja, joiden avulla oman toimintamme tarkastelu mahdollistuu.

10/02/2026

Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Tekoäly, jatkuva epävarmuus, epävakaus, monimutkaisuus sekä epäselvyys haastavat meitä. Työelämässä ei pärjätä enää vain osaamalla enemmän, vaan ymmärtämällä itseään, toisia ja kokonaisuuksia paremmin. Ratkaisevaa on se, miten toimimme muutoksessa ihmisinä.

Siksi puhe työelämässä tarvittavista taidoista kääntyy yhä useammin metataitoihin. Niihin kykyihin, jotka auttavat meitä:
• ymmärtämään itseämme ja toisiamme
• oppimaan ja mukautumaan
• elämään epävarmuudessa
• ajattelemaan laajemmin kuin vain oman roolin näkökulmasta.

Kun työ ja maailma muuttuvat, myös tapa olla työssä muuttuu. Siksi metataidot eivät ole lisä, ne ovat perusta tälle muutokselle.

Metataidot eivät kuitenkaan kehity kiireessä tai suorittamalla lisää. Ne vaativat pysähtymistä, reflektointia ja tilaa ajattelulle. Tässä kohtaa työnohjaus nousee yhdeksi erityisen merkitykselliseksi keinoksi: se ei ole vain tuki haastavissa tilanteissa, vaan ympäristö, jossa metataitoja voidaan tietoisesti harjoitella ja vahvistaa sekä yksilöinä että työyhteisönä.

Työnohjaus toimii
• pysähtymisen tilana
• ajattelun ja tunteiden jäsentäjänä
• yksilön ja yhteisön oppimisympäristönä.

Tulevissa postauksissa tarkastelen työelämässä tarvittavia metataitoja yksi kerrallaan ja pohdin, miten työnohjaus voi olla tukena niiden haltuunotossa ja vahvistamisessa. Ensimmäiseksi otan tarkastelun kohteeksi itsetuntemuksen ja tunnetaidot. Ne ovat metataitoja, joiden varaan moni muu taito rakentuu. Jos kiinnostuit, seuraa ihmeessä tulevia postauksiani 😄

03/02/2026

Todellinen palautekulttuuri ei näy strategioissa tai ohjeissa, vaan siinä, miten ihmiset kohtaavat toisensa työpäivän aikana. Siinä, miten virheisiin suhtaudutaan, onnistumiset huomataan ja palautetta annetaan arjen keskellä.

Kun palaute on luonteva osa työtä, se tukee oppimista, työhyvinvointia ja yhteistyötä. Se edellyttää psykologista turvallisuutta: kokemusta siitä, että asioista voi puhua avoimesti ja kunnioittavasti, myös silloin kun näkemykset eroavat.

Palautekulttuuri ei ole vain esihenkilön vastuulla. Se rakentuu koko työyhteisön vuorovaikutuksessa ja pienissä teoissa. Joskus merkityksellisintä palautetta on yksinkertainen ”kiitos päivästä” – lause, joka voi tarkoittaa arvostusta, yhteistä selviytymistä tai sitä, että on hyvä tehdä töitä yhdessä.

Palautekulttuuri tehdään arjessa. Ja juuri siksi sillä on niin suuri merkitys.
Miltä sinun työyhteisösi palautekulttuuri arjessa näyttää?

27/01/2026

Tänään 27.1. vietetään valtakunnallista työnohjauksen päivää. Päivää, joka muistuttaa työnohjauksen merkityksestä työn sujuvuudelle, työyhteisöjen toimivuudelle ja työhyvinvoinnille. Viime aikoina asiakkaani - toimialasta ja työroolista riippumatta - ovat kuvanneet työnohjauksen yhdeksi tärkeimmäksi merkitykseksi pysähtymisen.

Työnohjaus tarjoaa luottamuksellisen, rauhallisen ja turvallisen paikan puhua omasta työstä monesti kovin kiireisen arjen keskellä. Monelle se on jopa ainoa tila, jossa työtä ja siihen liittyviä ajatuksia saa tarkastella ilman keskeytyksiä, vaatimuksia tai suorituspainetta. Työnohjaus on myös yksi harvoista foorumeista, joissa digilaitteet jäävät sivuun. Läppärit ja kännykät loistavat poissaolollaan. Ollaan aidosti ihmisiä ihmiselle.

Keskeistä työnohjauksessa on myös se, että keskustelua ja reflektiota ohjaa ulkopuolinen työnohjaaja. Ohjaajan tehtävänä on huolehtia prosessista ja auttaa keskustelun kautta löytämään uusia näkökulmia, oivalluksia ja vaihtoehtoisia tapoja ajatella. Työnohjauksen tavoitteena ei ole antaa valmiita vastauksia, vaan laajentaa ajattelua.

Työnohjauksen tavoitteet ja aiheet vaihtelevat. Työnohjauksessa on mahdollisuus tarkastella esimerkiksi haastavia työtilanteita ja niihin liittyviä keinoja, työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä, omia tavoitteita sekä työn herättämiä ajatuksia ja tunteita.

Muuttuvassa ja epävarmassa maailmassa yhteisen suunnan löytäminen vaatii rohkeutta ja tahtoa pysähtyä ajattelemaan yhdessä. Epävakaus kutsuu kehittämään uudenlaista ajattelua: kykyä nähdä kokonaisuuksia, toimia yhdessä ja vahvistaa toivoa.

Työnohjauksessa tahto ja toivo saavat muotonsa. Se tukee yksilöitä ja yhteisöjä suuntaamaan toimintaansa kohti merkityksellistä ja inhimillisesti kestävää työelämää.

Työnohjaus kuuluu meille kaikille. Hyvää työnohjauksen päivää 🤍

05/12/2025

Vielä 19 yötä jouluun 🎄🎅🧑‍🎄 Ja miljoona asiaa tekemättä? Tavoitteena saada koko maailma valmiiksi ennen joulua? Tai ainakin työpöytä tyhjäksi?

Monessa organisaatiossa eletään nyt vuoden hektisimpiä viikkoja. Tuntuu, että kaikki pitäisi saada valmiiksi ennen joulua: projektit, prosessit, päätökset, välillä ehkä koko maailma. Entä jos tänä vuonna tekisimme toisin?

Sen sijaan, että katse on vain siinä, mitä vielä puuttuu, voimme kysyä:
✨ Mitä kaikkea olemme jo tänä vuonna saaneet aikaan?
✨ Missä onnistuimme, vaikka matka olisi ollut mutkikas?
✨ Mitä opimme, ja mikä teki meistä vahvempia?
✨ Mitä haluamme tästä vuodesta ottaa mukaan myös ensi vuoteen?
✨ Ja mistä on jo aika päästää irti? Niistä tavoista, tavoitteista, ajatusmalleista, jotka eivät enää palvele?

Vuoden lopun pysähdys ei ole suoritus. Se on todellinen mahdollisuus nähdä oma kehitys, antaa arvo sille, mitä on jo tehty ja samalla rakentaa rauhassa siltaa tulevaan vuoteen.

Jos haluat ja kiireiltäsi ehdit 😉 voit tehdä pienen harjoituksen:
🔶 Kirjoita ylös kolme asiaa, joista olet tänä vuonna erityisen ylpeä.
🔶 Pysähdy, juhli ja ihaile.
🔶 Anna itsellesi mahdollisuus olla tyytyväinen.

Hyvää joulukuuta ja lempeää loppuvuoteen laskeutumista ❤️

12/11/2025

Johtamistyössä tunteet vaihtelevat. On odotuksia, pettymyksiä, konflikteja, onnistumisia. Siksi juuri tunnetaidot ovat johtajalle tärkeä voimavara. Samalla ne ovat myös koko työyhteisön hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden perusta. Tässä muutamia näkökulmia aiheeseen.

🔶 Itsetuntemus suojaa kuormitukselta:
Kun johtaja tunnistaa omat reagointitapansa ja rajansa, hän osaa pysähtyä ajoissa eikä kanna yksin liikaa vastuuta tai painetta.

🔶 Tunteiden säätely auttaa palautumaan:
Johtaja, joka osaa käsitellä vaikeita tunteita, kuten stressiä, epävarmuutta, pettymystä, säilyttää toimintakykynsä myös paineisessa tilanteessa.

🔶 Tunnetartunta on todellinen ilmiö:
Johtajan tunnetila heijastuu koko työyhteisöön: rauha luo rauhaa, kiire levottomuutta, myötätunto luottamusta. Tunneälykäs johtaja vahvistaa omilla tunteillaan ja toiminnallaan psykologista turvallisuutta sekä avoimuutta.

🔶 Myötätunto myös itseä kohtaan on kestävän johtamisen ydin:
Johtaja, joka osaa suhtautua itseensä inhimillisesti, kykenee säilyttämään energiansa ja oppimaan myös virheistä ilman kohtuuttomia paineita ja epäonnistumisen tunteita.

🔶 Tunnetaidot näkyvät myös tuloksissa:
Kun ilmapiiri on turvallinen ja luottamus vahva, ihmiset uskaltavat tuoda esiin ajatuksiaan, oppia uutta ja tehdä parhaansa. Hyvinvoiva työyhteisö on samalla myös tuottava työyhteisö.

💎 Tunnetaidot eivät tee johtajasta pehmeää – ne tekevät hänestä kestävän. Ja samalla ne ovat vahvistamassa myös työyhteisöä, sekä hyvinvoinnissa että tuloksellisuudessa.

▶️ Milloin sinä viimeksi pysähdyit tunnistamaan oman tunteesi, ennen kuin johdit, päätit tai vastasit?

30/10/2025

Usein ajattelemme, että tunnetaidot ovat pelkästään tunteista puhumista. Ne ovat toki sitäkin, m***a myös paljon muuta. Ne ovat taitoa olla tunteiden kanssa niin, että ne auttavat meitä ymmärtämään itseämme ja toisia sekä toimimaan viisaasti ja rakentavasti arjen erilaisissa tilanteissa. Tällöin tunteet palvelevat elämää ja vuorovaikutusta, eivät hallitse niitä.

Tunnetaidot koostuvat useasta osa-alueesta:
🔶 Tunteiden tunnistaminen
Kyky huomata ja nimetä, mitä tunteita itsessä ja muissa syntyy.
👉 Esimerkiksi tunnistaa, että ärtymys kumpuaakin väsymyksestä, ei toisen käytöksestä.

🔶 Tunteiden ymmärtäminen ja sanoittaminen
Kyky pohtia, mistä tarpeesta tunne kertoo ja miten sen voisi ilmaista rakentavasti.
👉 Pettymys voi kertoa siitä, että jokin asia oli meille aidosti tärkeä.

🔶 Tunteiden säätely ja ilmaiseminen
Kyky hallita tunneilmaisuja ja valita, miten toimii tunteen ohjaamana.
👉Osata pysähtyä ennen kuin reagoi ja sanoa rauhallisesti: “Tarvitsen hetken aikaa miettiä tätä.”

🔶 Tunteiden hyödyntäminen
Kyky käyttää tunteita päätöksenteon, vuorovaikutuksen ja luovuuden tukena.
👉 Innostus vie eteenpäin, myötätunto vahvistaa yhteistyötä.

Tunnetaidot eivät tee meistä haavoittuvia, ne tekevät meistä inhimillisesti vahvoja. Kun osaamme kohdata tunteemme, osaamme kohdat ne myös toisissa ja vuorovaikutustaitomme paranee.

Mitä tunnetaitojen osa-aluetta sinä haluaisit kehittää juuri nyt: tunnistamista, säätelyä vai ehkä ilmaisemista?

21/10/2025

Kaikki työyhteisön keskustelut eivät ole samanlaisia, eikä niiden kuulukaan olla. Työnohjaajana saan olla mukana monenlaisissa keskusteluissa.

Joskus tarvitaan yhteistä vuodatusta ja tuuletusta: hetki, jolloin saa purkaa tunteita ja jakaa kokemuksia ilman ratkaisupainetta. Nämä hetket vahvistavat yhteyttä ja tekevät tilaa aidoille tunteille. M***a jos keskustelu jää vain tähän, työyhteisön kehitys pysähtyy.

Seuraava askel työyhteisön keskusteluissa on analysointi. Tällöin lisätään yhteistä ymmärrystä siitä, mistä haasteet ja onnistumiset työyhteisössä kumpuavat. Tämä keskustelu vaatii jo enemmän henkistä energiaa ja kykyä tarkastella omaa toimintaa rehellisesti.

Kun yhteinen ymmärrys on saavutettu, on aika kirkastaa työyhteisön tahtotila:
👉 Mihin haluamme mennä?
👉 Miltä haluttu tulevaisuus näyttää?
Tämä keskustelun taso kääntää huomion pois ongelmista ja haasteista kohti mahdollisuuksia ja unelmia.

Ja lopulta tarvitaan suunnittelua sekä konkreettisia tekoja, pieniä askeleita ja yhteisiä lupauksia, joilla tahtotila muuttuu todeksi. Tässä vaiheessa tärkeintä on havaita pienetkin edistysaskeleet, antaa palautetta ja kannustaa toisia eteenpäin.

Olen huomannut, että kaikille keskustelun tasoille on oma tärkeä paikkansa. Ne muodostavat yhdessä työyhteisön ajattelun ja uudistumisen ytimen:
💬 Joskus on aika purkaa.
🧠 Joskus analysoida.
💡 Joskus unelmoida ja suunnitella tulevaa.
🚀 Ja aina lopulta, toimia.

Työyhteisön kypsyys näkyy siinä, että näille eri keskustelun tasoille on tilaa ja että osataan tunnistaa, milloin on minkäkin keskustelun aika. Työnohjaajan tehtävänä on tukea työyhteisön yhteistä keskustelua: ohjata ajattelua ja keskusteluja eteenpäin niin, että kaikki keskustelun tasot tulevat huomioiduksi ja ettei työskentely jää pelkän purkauksen tasolle.

10/10/2025

Mielen hyvinvointi kuuluu kaikille, myös työelämässä. Tänään 10.10. vietämme maailman mielenterveyspäivää.

WHOn määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, pystyy selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksia tuottavasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan

Tänään onkin erinomainen hetki muistuttaa, kuinka merkittävä rooli meillä jokaisella on työyhteisömme arjessa mielenterveyden tukemisessa. Mielenterveys ei ole vain yksilön asia, vaan osa työkykyä, yhteisöllisyyttä ja kestävää, inhimillistä työelämää.

Pienillä teoilla on suuri vaikutus:
💬 Huomaa ja puhu
Kysy mitä kuuluu, kuuntele aidosti ja ole läsnä.

🏗️ Tee työstä voimavara
Selkeys, oikeudenmukaisuus, palautuminen ja työn merkityksellisyyden kokemus tukevat mielen hyvinvointia.

🌱 Vaikuta omassa roolissasi
Johtajana luot edellytyksiä ja toimit esimerkkinä, kollegana voit olla tukena ja työntekijänä olet mukana luomassa kulttuuria, jossa on lupa olla ihminen.

Mielen hyvinvointi ei synny yksin, vaan yhdessä. Jokainen kysymys, katse ja kuunteleva hetki voi olla toiselle merkityksellinen. Tänään, huomenna ja joka päivä.

06/10/2025

Miten sinä aloitat oman, uuden viikkosi? Maanantai on erinomainen hetki pysähtyä hetkeksi oman hyvinvoinnin äärelle. Uusi viikko tarjoaa mahdollisuuden tehdä pieniä valintoja, jotka ylläpitävät jaksamista ja hyvää oloa, ei vain viikonloppuna, vaan viikon jokaisena päivänä.

Tässä pieni harjoitus, joka auttaa suuntaamaan ajatuksiasi omaan hyvinvointiisi heti viikon aluksi:
👉 Kuvittele asteikko 0–10.
Kymppi = hyvinvointisi on täydellisellä mallilla.
Nolla = työhyvinvoinnin tilanne on tällä hetkellä surkea.

📍 Missä numerossa olet tällä hetkellä?
📍 Mitkä kolme asiaa vahvistavat hyvinvointiasi juuri nyt?
📍 Mitkä kolme asiaa haastavat sitä?
📍 Mikä olisi sinulle riittävä taso tällä asteikolla?

Jos olet alle tavoitetason: mikä pieni teko tänään voisi nostaa oloasi hieman?
Jos olet jo riittävällä tasolla: miten ylläpidät tämän tason koko viikon ajan?

✨ Pienet, arkeen upotetut teot, kuten lyhyt hengähdyshetki kesken päivän, viesti ystävälle, kävely ulkona, pitävät yllä hyvinvointia paljon tehokkaammin kuin yksittäiset latausviikonloput. Pienikin hetki itselle voi muuttaa päivän suunnan.

🌿Mitä hyvää sinä aiot tehdä itsellesi jo tänään? 🌿

Työnohjaus ja terapia Minna Kalliomäki

04/03/2026

25/02/2026

17/02/2026

10/02/2026

03/02/2026

27/01/2026

05/12/2025

12/11/2025

30/10/2025

21/10/2025

10/10/2025

06/10/2025

Osoite

Nettisivu

Hälytykset

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Oikopolut

Jaa

Kategoria