Maripam sosiaali- ja terveyspalvelut

19/09/2025

Mitä eroa on psykoterapeutin ja sosiaalityöntekijän kanssa puhumisella?

Oma taustamme, lapsuuden perhe, nuoruus ja monet, monet kokemukset vaikuttavat suhtautumiseemme asioihin ja elämään. Luonnollisesti kaikki tämä vaikuttaa siihen, millaisia olemme vanhempina, puolisoina, sukulaissuhteissa, ystävien kanssa, jne.

Jotkut kokemuksemme voivat olla traumaattisia, jolloin niistä on vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä yli. Voimme kuitenkin oppia elämään kokemustemme kanssa, ja ikään kuin yrittää ottaa niistä oppia.

Psykoterapeutit ovat erikoistuneet käsittelemään ihmisten kanssa hyvin vaikeitakin asioita.

Psykoterapiasta on monelle hyötyä.

Ihminen ei kuitenkaan aina tarvitse psykoterapiaa, vaan muukin keskusteluapu auttaa jäsentämään asioita. Tekee hyvää ikään kuin kokeilla ajatuksiaan ja pallotella niitä jonkun ulkopuolisen kanssa.

Sosiaalityöntekijät ovat tottuneet puhumaan aroistakin asioista, asioista jotka saattavat vaikuttaa tapaamme olla vanhempina. Joskus se, että joku kuuntelee ja ymmärtää, auttaa alkuun mahdottomaltakin tuntuvassa tilanteessa.

Tutustu Maripamin asiantuntijoihin: https://www.maripam.fi/asiantuntijat

11/09/2025

💙Mitä lapselle voi kertoa ennen psykologikäyntiä?

Lapsen ohjautuessa psykologin kartoitukseen, on yleensä kyse jostain hankaluudesta tai huolesta. Kotona voi olla riitaa, opettaja voi olla huolissaan matematiikan oppimisesta tai lapsi on itse ehkä kertonut jostain mieltä painavasta asiasta. Ajan varaaminen hankalien asioiden pohtimiseen voi tuntua pelottavalta tai vaikealta.

Vanhempana joutuu lisäksi kertomaan lapselle, mihin ollaan menossa, ketä tullaan tapaamaan ja mitä tulee tapahtumaan, ilman, että itselläkään on aivan varmaa käsitystä tästä.

Nämä kolme asiaa onkin hyvä tietää etukäteen.

💙 Psykologin käynnillä jutellaan ja mietitään asioita yhdessä. Psykologi ei ole lääkäri tai sairaanhoitaja, eikä käynnillä anneta rokotuksia tai laastareita, eikä myöskään vaatteita tarvitse riisua.

💙 Psykologilla ei tarvitse puhua sellaisista asioista, joista ei sillä hetkellä halua. Useat lapset – ja aikuisetkin – ovat huolissaan siitä, että joutuvat puhumaan kaikista mieltä painavista, surullisista tai hävettävistä asioista, m***a näin ei ole. Käynneillä voi puhua niistä asioista, joista sillä hetkellä pystyy ja palata tarvittaessa myöhemmin hankaliin asioihin.

💙 Käynnillä ei tarvitse osata istua paikallaan. Käynnillä voi mielellään piirtää, rakentaa palapeliä tai tutkia huoneesta löytyviä asioita ja tuolin sijaan käynnillä voidaan istua myös lattialla. Käynnin aikana voidaan myös pitää pieni tauko, jos sellainen on tarpeen. Käynnin kestosta saa myös aina kysyä – meillä yhden käynnin pituus on useimmiten 45 minuuttia.

30/08/2025

🩷Nepsy-valmennukseen ei tarvita diagnoosia

Neuropsykiatrinen valmennus pyrkii lisäämään arjen sujuvuutta ja löytämään uusia toimintatapoja silloin, kun haasteet hankaloittavat arkea ja toimintakykyä.

Neuropsykiatriset piirteet ja haasteet voivat näkyä esimerkiksi lapsen tai nuoren keskittymisessä, toiminnanohjauksessa, tunnesäätelyssä, sosiaalisissa taidoissa ja käyttäytymisessä.

🩷 Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia neuropsykiatrisesta vaikeudesta.

Pienten lasten kanssa työskennellessä vanhempien rooli on valmennuksessa tärkeä. Vanhemmat voivat saada lisätietoa neuropsykiatrisista haasteista, ja sitä kautta ymmärtää lapsensa haasteita paremmin.

Neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteet asetetaan yksilöllisesti.

Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi
🩷 aikataulujen hallintaan
🩷 unirytmiin
🩷 opiskelustrategioihin
🩷 rutiinien opetteluun
🩷 tai tekemisen suunnitteluun ja aloittamiseen.

Neuropsykiatrinen valmennus voi olla esimerkiksi keskustelua ja yhdessä uusien taitojen harjoittelua käytännön arkisissa tilanteissa.

Maripamin asiantuntijat auttavat sinua löytämään lapsellesi ja perheellesi sopivat tukitoimet.

Voit myös soittaa p. 041-3110490 tai lähettää viestin yhteydenottolomakkeella osoitteessa maripam.fi. Jätä soittopyyntö, jos emme asiakastyön lomassa ennätä vastaamaan.

25/08/2025

“Kelan piikkiin” vai lujalla ammattitaidolla ja etiikalla? 14.8.2025 by admin Leave a Comment Huomaan, että pitkälle kouluttautuneena psykoterapia-ammattilaisena viime päivinä käyty keskustelu särkee korvia. Tässä kohtaa kirjoituskynnyksen yli tönäisi Ylen terveystoimittaja Paula Tiess...

23/08/2025

🩷 Psykologin tutkimus auttaa ymmärtämään lapsen haasteita

Useilla lapsilla on kehityksensä aikana ohimeneviä haasteita esimerkiksi oppimisessa, tunteiden säätelyssä tai keskittymisessä, jotka sopivalla kodin ja päiväkodin tai koulun tuella helpottavat. Jossain määrin haasteet kuuluvat myös lapsen ja nuoren tavalliseen kehitykseen.

🩷 Milloin psykologin tutkimus kannattaa?

Mikäli lapsella kuitenkin esiintyy arjessa tuesta huolimatta jatkuvaa, arkea hankaloittavaa ja kuormittavaa vaikeutta esimerkiksi tietyissä oppiaineissa, keskittymisessä, tunnesäätelyssä, kaveritaidoissa, keskittymisessä tai toiminnanohjauksessa, on hyvä lähteä pohtimaan ja selvittämään, mistä näissä haasteissa voi olla kyse.

Kun haasteet kuormittavat lapsen arkea, voi psykologin tutkimuksesta olla apua myös tarvittavien tukitoimien sekä mahdollisen jatkotutkimustarpeen arvioimiseksi. Psykologin tutkimuksella voidaan selvittää esimerkiksi lapsen oppimisen valmiuksia, keskittymistä eri ympäristöissä, sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, käyttäytymistä, mielialaa ja ahdistuneisuutta.

Yleensä jo ymmärrys lapsen tai nuoren haasteista auttaa lähiympäristöä löytämään lasta tukevia toimintatapoja.

16/08/2025

Aikoja pariterapiaan sekä yksilökäynneille järjestyy nopeasti Maripamin vastaanotolla. Meille ei tarvitse jonottaa ❤️

25/05/2025

Hyvä artikkeli vastoinkäymisten kohtaamisesta.

Losing a horse, having to take a step back from competing, accepting that your mount won't make the grade can all take its toll on a rider. In this feature, Andrea Oakes considers how to recover.

22/05/2025

Tulisitko meille työkaveriksi?

22/05/2025

Pirkkalassa Vähäjärven koululla tapahtunut väkivallanteko voi järkyttää. Näin voit keskustella tapahtuneesta lasten ja nuorten kanssa.

1️⃣ Kerro lapselle, että järkyttyminen on normaalia.

Muistuta lasta siitä, että huoli, pelko ja ahdistus ovat normaaleja tunteita väkivallanteosta lukiessa. Voit kertoa lapselle kokevasi itsekin järkytystä. Käsittele kuitenkin omat tunteesi toisten aikuisten kanssa. Keskity olemaan lapselle turvallinen aikuinen.

2️⃣ Älä välttele asiasta puhumista.

Lapset todennäköisesti keskustelevat tapahtuneesta keskenään ja koulussa. Heidän kanssaan on siksi paras keskustella tapahtuneesta avoimesti.

Älä välttele keskustelemista siksi, että et koe tietäväsi mitä pitäisi sanoa. Aikuisella ei tarvitse olla vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Tärkeintä on tarjota lapselle kiireetöntä seuraa ja mahdollisuus tulla kuulluksi.

3️⃣ Ilmaise lapselle hänen olevan turvassa.

Kerro lapselle, että vanhemmat, koulujen aikuiset ja muut viranomaiset suojelevat häntä. Voit todeta, että väkivallanteot kouluissa ovat harvinaisia, eikä lapsella ole hätää.

Muista fyysinen läheisyys. Mitä nuorempi lapsi, sitä tärkeämpää on syliin ottaminen ja läheisyys. Myös vanhemmat lapset ja nuoret voivat kaivata enemmän läheisyyttä ahdistuksen hetkellä.

4️⃣ Säätele median seuraamista.

Aihetta koskevien uutisten tauoton seuraaminen voi pahentaa niin lapsen kuin aikuisenkin oloa.

Nuoren kanssa voit keskustella siitä, mitä väkivallanteosta puhutaan sosiaalisessa mediassa. Juttele nuoren kanssa tarvittaessa somen käytön rajaamisesta, jos hän kertoo siellä käytävien keskustelujen ahdistavan.

5️⃣ Muista rutiinien ylläpito.

Arjen rutiinit vahvistavat turvallisuuden tunnetta ja jatkuvuutta. Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta yhdessä olemisen ja tekemisen kautta. Kannusta lasta tekemään mukavia asioita myös kavereiden kanssa.

6️⃣ Muista, että apua on saatavilla.

📞 MIELI Kriisipuhelin auttaa kellon ympäri numerossa 09 2525 0111.

💻 Nuorille suunnattu Sekasin-chat on auki joka päivä. Ma–pe klo 9–24, la–su 15–24. sekasin.fi

📲 MIELI Kriisichat on avoinna ma ja to klo 15–21 ja sekä ti ja ke 15–19. mieli.fi/kriisichat

13/05/2025

08/05/2025

Tuoreiden kansainvälisten tutkimusten mukaan lähes joka kymmenes urheilija kärsii paniikkioireista. Suomalainen urheilupsykologi pitää Emil Ruusuvuoren avautumista tärkeänä.

05/05/2025

Psykologi Marie Sundin varattavissa olevat vastaanottoajat verkkovaraamossa:

ke 14.5. klo 9.00 (psykologin vastaanotto tai urheilupsykologia)
pe 16.5. klo 8.00 ja 10.00 (urheilupsykologin vastaanotto etänä)
ti 20.5. klo 9.00 (psykologin vastaanotto tai urheilupsykologia)
ti 27.5. klo 9.00 (psykologin vastaanotto tai urheilupsykologia)
ke 28.5. klo 9.00 (psykologin vastaanotto tai urheilupsykologia)
pe 30.5. klo 9.00 ja 10.00 (urheilupsykologin vastaanotto etänä)
ke 4.6. klo 10.00 (psykologin vastaanotto tai urheilupsykologia)

Urheilupsykologitapaamiset voidaan järjestää lähitapaamisina tai etäyhteyksin, psykologin vastaanotto vain Porvoon toimipisteessä.

Tervetuloa! 🩷

Tästä varaamaan: https://slotti.fi/booking/maripamoy/ #/