http://www.naprafysiojyrkka.fi/

Naprapaatti ja Fysioterapeutti Juho Jyrkkä, KoskiKatu 24 B. 4. krs, Rovaniemi (2026)

05/08/2025

Ilmoitusluontoista asiaa someen! Aloitan pitämään vastaanottoa jatkossa myös Mehiläisessä, Rovaniemen toimipisteellä 🙂

Työ Pihlajalinnassa jatkuu entisellään, nyt palveluni ovat vain entistä laajemmin saatavilla! Tyypillisesti aikoja on varattavissa alkuviikolla Pihlajalinnaan ja loppuviikolla Mehiläiseen.

Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat joko Pihlajalinnaan tai Mehiläiseen vastaanotolleni. Aikoja varattavissa nyt molempiin 💪🏻

19/06/2025

Jatkuvasti tulee hankittua vastaanotolle lisää terapiavälineitä, jotka tuovat lisää vaihtoehtoja, tekevät kuntoutuksesta mielekkäämpää tai muuten vain soveltuvat tiettyihin tilanteisiin paremmin. Pyrin tuomaan kuntouttavan harjoittelun osaksi jo asiakkaalle tuttua arkea, m***a joskus tavoitteet on helpompi saavuttaa tekemällä panostuksia esim. uusien toimintatapojen, harrastusten (kuten salilla käynti) tai kotiharjoittelujen avulla. Välillä lainaan myös omia välineitäni asiakkaalle kotiin harjoittelun tueksi, jos tilanne sitä vaatii 👍🏻

Viimeisimpiin hankintoihin kuuluu mm. erilaisia jalkaterän ja nilkan alueen työkaluja (joista muutama näkyvillä ensimmäisessä videossa) ja KAATSU/okluusioharjoitteluun (verenvirtausta rajoittava) tarkoitetut remmit, joilla saadaan hyviä tuloksia lihasmassan ja -voiman kasvatuksessa silloin, kun suurempia vastuksia ei syystä tai toisesta voida käyttää 🏋🏻‍♂️

Mikäli vamma tai vaiva varjostaa kesääsi, varaa aika vastaanotolle ja pyöritellään yhdessä, miten tilannetta voidaan helpottaa 😎☀️

Ajanvaraukseen linkki biossa!

05/06/2025

Mitä vastaanotoltani voi odottaa saavansa?

📄 Monen tuki- ja liikuntaelinsairauden kohdalla Suomen Käypä hoito -suositukset yhdessä muiden maiden vastaavien kanssa (kuten Englannin NICE tai Australian NSQHS) suosittelevat ensisijaiseksi hoitovaihtoehdoksi fysioterapeutin tarjoamaa hoitoa. Suositukset rakentuvat hyvin usein samankaltaisesti. Näihin pohjautuva oma toimintamallini menee jotenkuten näin:

1. Aloitetaan tarjoamalla tietoa minkä vaivan tai sairauden kanssa todennäköisesti ollaan tekemisissä. Käydään läpi tekijöitä, jotka ovat voineet johtaa tilanteeseen ja miten toipuminen tyypillisesti etenee.
2. Käydään yhdessä läpi hoitovaihtoehtoja ja keskustellaan, mikä kullekin potilaalle soveltuu parhaiten.
3. Tarjotaan vastaanotolla suoritettavaa hoitoa muun hoidon tueksi, mikäli se on vaiva ja kokonaistilanne huomioiden perusteltua ja potilas niin toivoo.
4. Annetaan potilasohjausta eli vinkkejä itsehoitoon, vaivan kanssa pärjäämiseen ja ohjausta mahdolliseen kuntouttavaan harjoitteluun.

💪 Vastaanotolla suoritettava "passiivinen terapia", kuten erilaiset manuaaliset käsittelyt ovat usein toivottuja ja nämä ovat ehdottomasti yleinen työkalu vastaanotollani. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että vaikeammissa vaivoissa se yksin on harvoin riittävää ja tämä tulee ilmi hoitovaihtoehdoista keskustellessa.

⏱ Yhden hoitokerran aikana ei kuitenkaan aina kerkeä tehdä kaikkea. Jos vaivaa ei ole ennen tutkittu terveydenhuollon ammattilaisen toimesta tai vaiva on pitkittynyt ja useasta hoidosta huolimatta tilanne ei ole parantunut, on tärkeää, että tilanteeseen perehdytään huolellisesti. Käytännössä tämä voisi ensimmäisen kerran osalta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että katsotaan yhdessä harjoitteluohjeet, joita päivitetään tilanteen edetessä tai aloitetaan passiivisella terapialla ja katsotaan yksityiskohtaisemmat ja laajemmat hoito-ohjeet vasta seuraavalla kerralla.

Poppakonsteja tai mystisiä hoitoja minulla ei ole tarjota, m***a mikäli olet kiinnostunut näyttöön perustuvasta ja hyvien hoitokäytäntöjen mukaisesta hoidosta, olen oikea henkilö auttamaan sinua 🙂

17/03/2025

Aivan tavalliset kaatumiset, liikenneonnettomuudet ja taklaukset/törmäykset urheilussa ovat esimerkkejä tilanteista, joissa päähän kohdistuva isku tai nopea pään liike voi aiheuttaa tapaturmaisen aivovamman. Suurin osa sattuneista vammoista on lieviä, toisin sanoen, aivotärähdyksiä. Moni meistä on jossain elämänsä vaiheessa saanut vähintäänkin lievän aivotärähdyksen.

Iso osa lievän vamman saaneista on toipunut sopivalla levolla kahden viikon kuluttua, m***a joskus oireita on yhä edelleen viikkojen tai kuukausien, jopa vuosien kuluttua haaverista. Aina oireita ei ole helppo edes yhdistää sattuneeseen tälliin. Aivotärähdyksen oireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, niskakipu, huimaus, näkö- ja tasapaino-ongelmat, keskittymis- ja muistivaikeudet, uniongelmat, ahdistuneisuus ja hermostuneisuus... ja lista jatkuu edelleen.

Viime viikolla sattui samalle päivälle kaksi aivotärähdyksen jälkioireista kärsivää potilasta, molemmat tosin hyvin erilaisin oirein. Swaippaamalla tilannekuvaan yhden silmien liikeharjoituksen alkuasetelmasta. Ammattilaisia läpi selatessa voi olla haastavaa löytää itselle oikea henkilö aivotärähdyksen kuntoutukseen, m***a luotani saat apua myös tähän vaivaan 🙂

13/02/2025

🦶 Vaivaisenluu on kansankielinen nimitys ongelmalle, jossa ukkovarvas kääntyy sisään (muihin varpaisiin päin). Vaiva on seurausta jalkaterän rakenteen ja toiminnan häiriöstä, joskin sen uskotaan olevan myös voimakkaasti periytyvä piirre. Arvioiden mukaan noin joka viides työikäinen kärsii jonkinasteisesta vaivaisenluu -muutoksesta. Kaikki vaivaisenluut eivät oireile, m***a sairauden edetessä yhä useampi alkaa oireilemaan jollain tapaa.

❗Tähän väliin pieni omakohtainen onnistuminen. Olen itse ollut koko aikuisikääni asti erityisen kömpelö liikuttelemaan varpaitani ja hallitsemaan jalkaterän lihaksia. Huomasin viime vuonna, että ukkovarpaani olivat alkaneet yhä enemmän nojata sisään. Myös kovettumat jalassa kielivät, ettei askel rullaa oikeaoppisesti. Ei kipuja, m***a päätin ryhtyä pitkäjänteiseen projektiin. Nyt useita kuukausia (6-12kk) myöhemmin, säännöllinen harjoittelu on sekä parantanut kykyä liikuttaa varpaitani, että selkeästi lievittänyt (jopa täysin korjannut) ukkovarpaan asennon ja kovettumat jalkapohjissa ja varpaissa ovat myös lähes parantuneet. Harmi, etten tajunnut ottaa ennen -kuvaa, m***a tässä kuitenkin jälkeen -kuva. Matka jatkuu vielä, m***a suunta on oikea.

👨‍⚕️ Aina harjoittelulla ei välttämättä voida täysin parantaa vaivaa, m***a väitän, että lähes kaikissa tapauksissa harjoittelulla (+ paremmilla kengillä, tuilla tai muilla apuvälineillä) tilanteeseen on saatavilla apua. Joskus pitkälle edenneissä tapauksissa joudutaan kuitenkin turvautua leikkaushoitoon.

Tämänkin vaivan kanssa voit tulla vastaanotolleni ja katsotaan yksilölliset keinot sinun jalkaterveytesi parantamiseksi 💪🏻 Ajanvaraukseen linkki biossa!

03/02/2025

Papereiden pyörittely on virallisesti ohi ja kaikki palvelut ovat saatavilla. Nykyisin naprapatian lisäksi tarjoan myös fysioterapiaa. Rovaniemen ainoana fysioterapeuttina sekä naprapaattina saat luotani asiantuntevaa apua laajalla koulutustaustalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että saatavuus palveluistani paranee huomattavasti. Voit hyödyntää palveluihini kaikkia vakuutuksia, hyvinvointietuja ja sairauskassoja, jotka hyväksyvät fysioterapian. Luokseni voit tulla lähetteellä fysioterapiaan/naprapatiaan tai ilman lähetettä.

Fysioterapia ja naprapatia yhdistettynä, jotta sitä saisit mahdollisimman kattavaa apua ja toivomasi hoitotuloksen. Löydät lisätietoja tarjoamistani palveluista ja muusta nettisivuiltani. Biossa on linkki sivuilleni! 🙂

11/12/2024

Somessa on ollut viime kuukausina hieman hiljaisempaa, m***a nyt on hyvä hetki palata takaisin vilkkaampaan postailuun. Aikaa on kulunut tehokkaasti uuden oppimiseen koulutusten ja luentojen myötä, virallisiin opintoihin ja töihin tästä horroksesta huolimatta.

Uravalintaa miettiessäni pyörittelin päässäni useasti kysymystä: naprapaatti vai fysioterapeutti? Kuulen tätä kysymystä paljon myös tuttavieni ja asiakkaiden suusta, kun etsitään oikeaa paikkaa hakea apua. Näköjään lopulta en osannut päättää ja nyt ei tarvitse päättää asiakkaidenikaan. Miksei molemmat?

Hetki sitten sain oikeuden kutsua itseäni myös fysioterapeutiksi naprapaatin lisäksi. Asiakkaillenihan tämä tarkoittaa sitä, että palveluihini tulee kuulumaan jatkossa myös fysioterapia. Tästä kuitenkin vielä lisää myöhemmin, kun asiat etenevät byrokraattisesti.

10/01/2024

👨‍⚕️ Kun hakeudutaan lääkärille, fysioterapeutille tai naprapaatille, toiveena on usein saada tietää, mistä oma vaiva tai kipu johtuu. Joskus syy on selkeä, joskus vain epäily ja joskus syytä ei voida selvittää vastaanottokäynnin aikana. Vakavien kivun ja vaivan aiheuttajien (kuten murtumien ja kasvainten) selvittäminen on usein mutkattomampaa. Jos epäilyjä ei herää, hoito voidaan aloittaa heti.

🩺 Selkeän diagnoosin hoitaminen on usein suoraviivaisempaa, m***a entä jos kuntoutus ei etene, kipu pitkittyy tai selkeää diagnoosia ei saada? Tässäkin tapauksessa hoitokeinoja usein on, sopivan keinon löytäminen voi vain olla haastavaa ja ottaa aikaa. Miksi eri hoitokeinot auttavat, on vielä osittain epäselvää, m***a se ei poista todellista vaikuttavuutta kipuun tai vaivaan!

🤸‍♀️ Tämmöisissä tapauksissa asiakaslähtöisyys on entistä tärkeämpää ja oikea toimintaympäristö korostuu!

Asiaa enemmän avaava/pohtiva ja näyttöön perustuva kirjoitus aiheesta on luettavissa blogissani naprapaattijyrkka.fi/blogi .

24/12/2023

Hyvää joulua! 🎅🏼

Paljon on menty eteenpäin. Siitä saa kiittää halua kehittyä ja kouluttautua jatkuvasti, eri alan kollegoita ja ennen kaikkea jokaista asiakasta, joka on luottanut ja käynyt vastaanotolla!

17/10/2023

✍️ Olkapääkipu on kolmanneksi yleisin tule-sairaus perusterveydenhuollossa maailmanlaajuisesti ja esiintyvyys on yleisintä korkean tulotason maissa, kuten Suomessa. Sen esiintyvyys kasvaa yli 40 ikävuoden jälkeen. Noin puolet uusista olkapään kivuista paranevat 2–3 kk kuluttua ilman erityistä hoitoa, m***a puolet myös kipuilevat vielä 6 kk päästä.

🩺 Tarkkaa kipua aiheuttavaa rakennetta tai vaurion laajuutta voi olla mahdoton selvittää vastaanotolla, m***a usein kipu liittyy jänteisiin tai muihin pehmytkudoksiin alueella. Tutkimusmaailmassa aihe on edelleen kiistanalainen, m***a epävarmuuden vuoksi yleisiä diagnooseja ovat olkalisäkkeen alainen kipu tai kiertäjäkalvosimeen liittyvä kipu. Kuvantamistutkimuksien löydökset tuovat omat näkemykset, m***a jälleen palataan tärkeään asiaan: löydöksiä löytyy niin kivuliaista kuin kivuttomista olkapäistä.

🧘‍♀️ Nuorilla ja aikuisilla olkapääkipu ja hoitosuunnitelma eroaa hieman ikääntyneiden vastaavasta. Jänneongelmat voidaan karkeasti jakaa rappeumalöydöksiin ja repeämiin ja edelleen tapaturmaisiin ja pitkittyneisiin tapauksiin. Nuoremmilla tai aikuisilla ja ikääntyneillä olkapään ongelmat painottuvat hieman erilaiseen taudinkuvaan. Tiedetään myös, että pienet ja oireettomat löydökset voivat edetä suurempiin löydöksiin ja/tai oireisiin.

🤸‍♀️ Olkapään kuntouttaminen on usein haastavaa ja se mikä toisilla toimii, ei toimi kaikilla. Mitä avuksi? Realististen tavoitteiden asettaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lähtökohtaisesti lähes kaikissa vaivoissa kuntouttavaa harjoittelua on syytä kokeilla kuukausia (3–6 kk). Edes sitä, miksi harjoittelu tarkalleen tehoaa, ei tiedetä. Yksilöllinen hoito näyttäisi silti olevan tehokkaampaa olkalisäkkeen alaisen kivun hoidossa kuin yleisohje-mallinen -harjoittelu. Leikkausta harkitaan ennen kuntoutusta vain silloin, kun kiertäjäkalvosimen jänne on revennyt tapaturmaisesti, potilas on alle 55-vuotias ja toimintakyky on merkittävästi vajaa. Herkemmin tulisi leikata myös silloin, jos repeämä on kooltaan suurempi ja potilas on alle 65-vuotias.

PS. Entäs kortisonipiikit? Mielellään ei, sillä niiden teho kiertäjäkalvosimen ongelmiin on parhaimmillaankin huono.

25/05/2023

✍️ Olen monessa postauksessa puhunut voimaharjoittelun hyödyistä ja teen niin varmasti jatkossakin. Usein suosittelen sitä asiakkailleni, joille teen harjoitusohjelmia ja välillä koko ”kuntouttava harjoittelu” on voimaharjoittelua sopivalla tavalla. Harjoittelu voidaan usein aluksi toteuttaa kotona ja jos ”punttikärpänen” puraisee, voidaan jatko suunnitella salille. Joskus aikaa uuteen harrastukseen ei meinaa löytyä. Kuinka paljon tätä aikaa oikeasti tarvitsee, jotta hyötyjä voidaan saada?

🩺 Voimaharjoittelu soveltuu ja on suositeltavaa kaikille lapsista ikääntyneisiin. Monesti myös monisairaat henkilöt sietävät ja hyötyvät harjoittelusta. Voimaharjoittelu hoitaa mm. sydän- ja verisuonisairauksia, korkeaa verenpainetta sekä ehkäisee osteoporoosia. Vaikka perussairauksia ei olisi, 30 ikävuoden jälkeen lihasmassaa katoaa 3–8 % / 10 v ja yhä nopeammin 60 ikävuoden jälkeen. Vanhetessa myös lihasvoima heikkenee (nopeammin kuin lihasmassa katoaa) ja heikentää elämänlaatua riippumatta lihasten todellisesta määrästä.

🧘‍♀️ Suurin hyöty pienimmällä vaivannäöllä saadaan panostamalla lihasvoimaan. Harjoitella voidaan A) suurella kuormalla, m***a harvemmin (ns. pieni määrä – suuri kuorma) B) pienellä kuormalla, m***a useammin (ns. harjoitusnapostelu). Lihasmassan säilyttäminen ja hankkiminen vaatii hieman enemmän harjoittelua, siitä ehkä lisää toisessa postauksessa.

🤸‍♀️ Pienen määrän – suuren kuorman -harjoittelu vaatii vain 2 harjoituskertaa viikossa. Jokaisen harjoituksen tulee sisältää 5–10 moninivelliikettä, joita kaikkia tehdään vain yksi sarja. Kuorman tulee olla vähintään 70–85 % yhden toiston maksimista ja toistoja tulee tehdä 5–12. Tähän aikaa kuluu kahdesti viikossa 15–30 min. Vaihtoehtoinen tapa on harjoitella päivittäin, suurella määrällä toistoja, m***a kevyellä kuormalla. Tällöin toistoja voidaan tehdä esim. maksimimäärä 1 min aikana ja liikkeitä tulee olla myös 5–10. Tähän aikaa kuluu päivittäin 10–20 min. Ei hirveän suuri määrä vai mitä?

👨‍⚕️ Osa sairauksista voi vaatia erilaista tai eri määrän harjoittelua kuin voiman kehittyminen. Jos harjoittelu mietityttää, varaa aika vastaanotolle!

Ps. videossa esimerkki A) harjoitustavasta

Naprapaatti ja Fysioterapeutti Juho Jyrkkä

05/08/2025

19/06/2025

05/06/2025

17/03/2025

13/02/2025

03/02/2025

11/12/2024

10/01/2024

24/12/2023

17/10/2023

25/05/2023

Osoite

Nettisivu

Hälytykset

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Oikopolut

Jaa

Kategoria