23/05/2025
Kertovatko nuorten väkivaltarikokset laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta?
Ei ole olemassa yhtä selittävää tekijää näille teoille. Itse kuitenkin koen, että merkittävässä asemassa ovat näiden nuorten kokemukset osallisuuden puutteesta, ymmärrättömyyden tunteista, kenties hylätyksi tulemisen ja merkityksettömyyden kokemuksista. Nämä samat kokemukset ja tunteet voivat siirtyä osin myös sukupolvien kautta – etenkin, jos tukea ei ole saatu oikea-aikaisesti.
Jos tarkastelemme yhteiskunnan tukirakenteita, huomaamme pian, että moni osaava ammattilainen joutuu katsomaan sivusta, koska järjestelmien byrokratia tai resurssien rajallisuus estää aidon puuttumisen. Vaikka tekijöitä olisi, eivät keinot aina ole käytettävissä. Se on inhimillistä, m***a samalla kestämätöntä. Monet ennaltaehkäisevät palvelut – kuten matalan kynnyksen toimintaterapia, kuraattoripalvelut tai etsivä nuorisotyö – voisivat säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä ja tavoittaa laajemman joukon nuoria, jos niitä kehitetään joustavampaan suuntaan.
Tilastojen valossa kehitys on huolestuttavaa
Poliisin tilastojen mukaan rikoksista epäiltyjen alle 15-vuotiaiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa erityisesti vakavien väkivaltarikosten, kuten ryöstöjen ja törkeiden pahoinpitelyjen, osalta (Poliisiammattikorkeakoulu, 2024). Nuorten rikollisuus ei ole yleisesti lisääntynyt määrällisesti merkittävästi 2000-luvun alkuun verrattuna, m***a väkivallan laatu on koventunut. THL:n mukaan nuorten pahoinvointiin on vaikuttanut erityisesti koronapandemian aiheuttama eristäytyminen, mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen ja turvallisten aikuiskontaktien väheneminen (THL, 2023).
Toimintaterapialla kohti parempaa arkea ja tunnetaitoja
Yksi valitettavan alihyödynnetty tukimuoto psyykkisesti oireilevien nuorten parissa on toimintaterapia. Toimintaterapian avulla voidaan tukea nuoren arjen hallintaa, itsesäätelytaitoja, tunnetaitoja ja itsetuntemusta. Terapiassa voidaan käsitellä konkreettisesti, turvallisessa suhteessa, nuoren elämään vaikuttavia tekijöitä – olipa kyse arjen rytmistä, koulunkäynnin haasteista, impulssikontrollista tai sosiaalisista suhteista.
Toimintaterapeutti ei ole vain "toiminnan ohjaaja", vaan voi toimia myös sillanrakentajana kodin, koulun ja nuoren välillä. Juuri tämä moniammatillinen yhteistyö on kriittinen osa onnistunutta kuntoutumista. Nuoret tarvitsevat aikaa, turvallisuutta ja tilaa tulla kuulluksi – ei vain kriisin hetkellä, vaan erityisesti silloin, kun asiat ovat vielä korjattavissa. Kuten Lastensuojelun Keskusliitto (2022) on todennut, tarvitaan matalan kynnyksen palveluja, jotka tavoittavat lapset ja nuoret ajoissa – ennen kuin ongelmat kasautuvat.
Onko meillä varaa olla reagoimatta ajoissa?
Keskustelussa nuorten rikollisuudesta ei saisi unohtaa toivon näkökulmaa: valtaosa nuorista voi saada elämänsä uudelleen raiteilleen, kun he saavat kokemuksen siitä, että joku välittää ja tarjoaa johdonmukaista, turvallista tukea. Tähän tarvitaan resursseja – m***a ennen kaikkea tahtoa muuttaa rakenteita. Kyse ei ole vain rahasta, vaan arvovalinnoista: panostammeko ennaltaehkäisyyn vai vasta rikosseuraamusjärjestelmän kautta tulevaan korjaukseen?
Meidän on nähtävä nuorten oirehdinta viestinä siitä, mikä yhteiskunnassa ei toimi. Ja jos emme kuuntele nyt, seuraavan sukupolven ääni voi muuttua huudoksi, jota ei voi enää hiljentää.
-Markus Stenfors, toimintaterapeutti
Lähteet:
Poliisiammattikorkeakoulu. (2024). Rikollisuustilanne Suomessa 2023.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2023). Lasten ja nuorten mielenterveys ja hyvinvointi – tilannekuva.
Lastensuojelun Keskusliitto. (2022). Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki lastensuojelussa.
Suomen Toimintaterapeuttiliitto. (2023). Toimintaterapian vaikuttavuus lasten ja nuorten mielenterveystyössä.
