06/03/2026
✨Vauvan syöminen vastasyntyneenä✨
🍼 Vastasyntyneen vauvan tärkeimpiä sensomotorisia taitoja ovat hengitysteiden pitäminen avoinna, suun alueen sensorisiin ärsykkeisiin vastaaminen sekä imeminen. Vastasyntyneen onnistunut syöminen onkin monimutkainen kokonaisuus, jossa vauvan on sovitettava yhteen imeminen, nieleminen sekä hengittäminen.
🍼 Vastasyntyneen vauvan syöminen ja nieleminen perustuu ei-tahdonalaisiin varhaisiin oraalisiin reflekseihin. Ravinnon vastasyntynyt saa rintamaitona tai pullosta korvikkeena. Syöminen alkaa, kun hamuamisheijasteen avulla kosketus poskeen tai suupieleen kääntää vastasyntyneen pään kosketuksen suuntaan. Rinta tai tuttipullo on kuitenkin autettava vastasyntyneen suuhun. Vauva imee nännin tai tutin pitkälle suuhun, ja kosketus suulakeen laukaisee imemisrefleksin.
🍼 Vastasyntyneen vauvan suun ja nielun rakenteet ovat mittasuhteiltaan hyvin erilaiset kuin vanhemman lapsen tai aikuisen ja myös toiminta poikkeaa näistä. Vastasyntyneellä kieli täyttää suuontelon, kova kitalaki on lyhyt sekä leveä, kurkunpää lyhyt sekä korkea ja kurkunkansi yltää pehmeään kitalakeen asti. Kieli, huulet ja leuka liikkuvat yhdessä. Huulten lihasten kehittymättömyyden vuoksi epätäydellinen huuliosulku nännin tai tutin ympärillä aiheuttaa maidon vuotamista suupielestä.
🍼 Hereillä ollessa vastasyntynyt vauva lähinnä syö. Nälkää vauva viestii itkemällä, hamuamalla tai imeskelemällä. Vastasyntyneen vauvan syöttäminen on vauvan tahtista.
🍼 Vastasyntynyt suosii tyypillisesti makeita makuja, minkä ajatellaan olevan synnynnäinen evolutiivinen tekijä, mikä on kehittynyt varmistamaan vastasyntyneen riittävän energian saamisen. Vastasyntynyt voi reagoida makeaan tyytyväisyyttä ja nautintoa viestivillä eleillä ja kasvojen ilmeillä kuten hymyllä tai maiskuttelemalla huulia. Sen sijaan kitkerä tai karvas maku saa tyypillisesti vastasyntyneessä aikaan päinvastaisen negatiivisen reaktion kuten irvistyksen tai yökkäyksen. Muut makumieltymykset vauva oppii myöhemmän altistumisen kautta.