Terapiakeskus Otavala Oy

Terapiakeskus Otavala Oy Puhe- ja toimintaterapian arviointi- ja kuntoutuspalvelut, puheterapia-alan yritysten tukipalvelut

Tähtiä kuin Otavalassa!💫Uratarinoita Otavalasta -sarjassa sukelletaan Terapiakeskus Otavalan työntekijöiden työhön ja se...
17/04/2026

Tähtiä kuin Otavalassa!💫
Uratarinoita Otavalasta -sarjassa sukelletaan Terapiakeskus Otavalan työntekijöiden työhön ja sen taustoihin.

✨Kuka olet ja minkälaista työtä teet Otavalassa tällä hetkellä?
Olen Minna Vironmäki ja Otavalan Turun toimipisteen vastaava puheterapeutti.

✨Miten päädyit Otavalaan töihin?
Tultiin kahdeksan hengen porukalla vuoden 2023 alussa, kun etsittiin uutta kotipesää. Edellinen työpaikka myytiin isompaan terveysjättiin, jonka jälkeen työhyvinvointi laski kuin lehmän häntä.

✨Miten Otavalan arvot näkyvät omassa työssäsi?
Haluan tukea jokaista työntekijä löytämään oman ammatillisen potentiaalinsa sekä kehittymään siinä. Tärkein tehtäväni on mahdollistaa työntekijälle sujuva työn tekeminen tarjoamalla hänelle siihen tarvittavat työvälineet ja työhyvinvoinnin moninaiset keinot. Yhdessä olemme enemmän.

✨Miten työsi Otavalassa on kehittynyt ajan myötä?
Alkuun tein esihenkilötyön lisäksi myös melko paljon asiakastyötä m***a nyt teen pääasiassa vain esihenkilöhommia sekä työsuojelupäällikön tehtäviä.

✨Mitä toivot tulevaisuudelta työssäsi?
Toivon iloisia kohtaamisia Turun työporukan kesken sekä useita kakkukestejä. Lisäksi toivon monipuolisia työtehtäviä, moninaisia yrityksen kehityspolkuja sekä myönteisiä tuulia yrityksen kasvussa.

14/04/2026

✨2-3 kk kielen ja kommunikoinnin kehittyminen sekä aktiivinen vuorovaikutus

👶Lapsi oppii kieltä mallintamalla ympäristön kielikäyttöä sekä itse aktiivisesti toimimalla.

👶Varhaiskehityksen vaiheissa tärkeimpiä vuorovaikutuksen toimijoita ovat yleensä vanhemmat.

👶Vuorovaikutuksesta tulee vastavuoroinen, kun aikuinen antaa tilaa lapsen aloitteille ja tulkitsee pienetkin reaktiot dialogina.

👶Herkkä, johdonmukainen ja tilanteeseen sopiva vanhemman vastaaminen aktivoi lapsen omia aloitteita kommunikaatiossa.

👶3 kuukauden ikäisen vauvan ja vanhemman vastavuoroinen vuorovaikutus voi edistää lapsen kielenkehitystä pitkällä aikavälillä.

👶Vanhemman herkkyys, hoivapuheen käyttö ja vauvan signaaleihin reagoiminen (esim. matkimalla ääntelyitä ja eleitä) ovat tärkeässä roolissa.

👶Jo 3 kk:n ikäiset vauvat pystyvät seuraamaan vanhemman huomion suuntaamista.

👶Lapsen kielen kehitystä tukee, kun aikuinen jakaa lapsen kanssa yhteisen mielenkiinnon kohteen seuraamalla lapsen huomioita.

Tähtiä kuin Otavalassa! 💫 Uratarinoita Otavalasta -sarjassa sukelletaan Terapiakeskus Otavalan työntekijöiden työhön ja ...
10/04/2026

Tähtiä kuin Otavalassa! 💫 Uratarinoita Otavalasta -sarjassa sukelletaan Terapiakeskus Otavalan työntekijöiden työhön ja sen taustoihin.

Kuka olet ja minkälaista työtä teet Otavalassa tällä hetkellä?
✨ Olen puheterapeutti Suvi Hakala, teen sekä kuntoutusta että kollegoiden mentorointia. Lisäksi kuulun työsuojelutiimiin. Työuraa on takana 15 vuotta, joista ensimmäiset vuodet terveyskeskustyötä ja sitten Kelakuntoutusta.

Miten päädyit Otavalaan töihin?
✨ Tunsin Otavalan perustajan Hannan jo opiskeluajoilta ja tiesin, että Otavala oli perustettu jokin aikaa sitten. Olin jo tehnyt kuntoutustyötä aiemmin, m***a hain sellaista työpaikkaa, jonka arvot olisivat paremmin linjassa omieni kanssa.

Miten Otavalan arvot näkyvät omassa työssäsi?
✨ Turvallisuus, yhdenvertaisuus ja myönteinen vuorovaikutus ovat sekä Otavalan arvoja että myös itselleni tärkeitä. Ammattiosaamisen kehittäminen on myös tärkeää koko uran ajan. Otavalassa työntekijöiden hyvinvointia pidetään tärkeänä.

Miten työsi Otavalassa on kehittynyt ajan myötä?
✨ Tulin tekemään kuntoutustyötä sillä ajatuksella, että en halua tehdä muuta. Aikaa myöden mukaan on tullut mentorointia, luottamustehtäviä ja johtoryhmän tehtäviä, joista olen nauttinut yllättävän paljon.

Mitä toivot tulevaisuudelta työssäsi?
✨ Toivon, että fyysinen kunto kestää työn vaatimukset mahdollisimman pitkään. Hallinnollisten töiden lisääntyminen ei enää tunnu mahdottomalta. Lisäksi olisi mahtavaa kouluttaa eri tahoja neurokirjon lasten asioissa.

07/04/2026

✨ Vauvan ääntely ensimmäisinä kuukausina ✨

🔈 Ensimmäisinä kuukausina syntymän jälkeen vauva tuottaa refleksinomaisesti ääntelyä: itkua ja epämukavuutta ilmaisevia ääniä sekä vegetatiivisia ääntelyjä, esim. röyhtäily, aivastus, yskiminen, haukotus.

🔈 Aluksi vauva ei pysty säätelemään ilmaisujaan tietoisesti, vaan ne ovat paljolti vaistomaisia reaktioita aistimuksiin, joita lapsi saa itsestään ja ympäristöstään (esim. näläntunne saa lapsen itkemään). Avaimet ilmaisun tietoiseen säätelemiseen ovat lapsen lähellä olevilla aikuisilla, jotka tulkitsevat ja ylitulkitsevat vauvan ääntelyjä, ilmeitä ja eleitä ikään kuin ne olisivat tietoisia – eli tavoitteellista kommunikointia.

🔈 Vastasyntynyt vauva reagoi itsestään ja ympäristöstään saamiinsa aistimuksiin kokonaisvaltaisesti ja tiedostamattomasti. Hän pystyy kuitenkin jo varhain tekemään alkeellisia havaintoja häntä hoitavien aikuisten tunteista ja aikomuksista. Ihmiskasvot kiinnostavat vauvaa selvästi elottomia kohteita enemmän.

01/04/2026

👶 Vauvan syöminen ensimmäisinä kuukausina 👶

✨ Ensimmäiset kuukaudet vauvan syöminen, imeminen ja nieleminen on edelleen refleksin omaista. Vauvalla alkaa kuitenkin noin kuukauden ikäisenä esiintyä tahdonalaista käsien viestiä suuhun.

✨ Rakenteellisesti vauvan huulet liikkuvat edelleen yhdessä muiden kasvojen rakenteiden kanssa. Kieli voi työntyä hieman alahuulen yli ulos suusta syödessä. Kuitenkin jo 2 kuukauden iässä leuan ja huulion liikkeet alkavat monipuolistua ja huuliosulku kehittyy. Imeskely-liikemallissa vauvan kielen liike on anterior-posterior -suuntaista eli suuntautuu eteen- ja taaksepäin.

✨ Onnistuneet, miellyttävät syömishetket edistävät vauvan syömismotoriikkaa, lisäävät ympäristön kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja vaikuttavat positiivisesti vauvan sekä vanhemman välisen emotionaalisen kiintymyksen kehittymiseen.

✨ Vauva voi pysähtyä kesken syömisen esimerkiksi tyytyväisyyttä tai röyhtäisemään. Vauva osaa avata suun, kun hän odottaa tai ennakoi ruokaa.

✨ Vauva suosii sylissä oloa ja pitää katsekontaktia syöttäjän kanssa syömisen aikana. Myös nälän ja kylläisyyden malli alkaa kehittyä ensimmäisten kuukausien aikana.

✨ Vauvalla voi olla ajoittain kausia, jolloin hän syö tavallista tiheämmin ja tuntuu, että vauva haluaisi olla rinnalla lähes koko ajan. Vauvalla voi olla tällöin myös erityisen suuri tarve kosketukselle ja läheisyydelle. Näitä kutsutaan tiheän imun kausiksi. Tutkimuksissa tiheän imun kausia on tunnistettu selkeimmin tapahtuvan vauvalla heti synnytyksen jälkeisinä ensimmäisinä päivinä, noin kolmen viikon iässä ja kuuden viikon iässä sekä kolmen kuukauden iässä ja kuuden kuukauden iässä. Tiheän imun kausi kestää tyypillisesti yhdestä seitsemään päivää. Ajatellaan, että tiheän imun kausien tarkoitus on ennen vauvan kasvupyrähdystä lisätä imettävän vanhemman maidon tuotantoa.

27/03/2026

✨Vauvan aistien kehitys ensimmäisinä viikkoina✨

👶 Ensimmäisten kuukausien aikana aistit ja liike alkavat vähitellen toimia yhdessä.

👶 Asento- ja liikeaisti on kehittymässä. Vauva reagoi herkästi asennon muutoksiin, kuten nostamiseen ja kallistamiseen. Vauva alkaa enemmän kannatella päätään ja nostamaan päätä myös vatsamakuussa. Vauvan liikkeet ovat kokonaisvaltaisia, raajat ovat usein koukussa ja kädet nyrkissä. Käsien ja jalkojen liikuttelusta tulee pikkuhiljaa vapaampaa.

👶 Tuntoaisti toimii jo syntymähetkellä ja auttaa vauvaa hahmottamaan ympäristöä - vauva reagoi herkästi kosketukseen, lämpöön ja kylmään. Ihokontakti sekä pehmeät, tasaiset kosketukset rauhoittavat, äkillinen kosketus voi säikäyttää. Tuntoaisti luo perustan turvallisuuden tunteelle ja kehon hahmottamiselle.

👶 Vauva kuulee ja reagoi tuttuun ääneen, erityisesti vanhemman ääneen ja puheeseen. Vauva voi säpsähtää ja sulkea silmiään kuullessaan kovia ääniä.

👶 Näköaisti on vastasyntyneellä vielä kehittymässä. Vauva tarkentaa katsettaan noin 20-30 cm päähän ja kiinnostuu erityisesti kasvoista mustavalkoisista kontrasteista. Vauva alkaa vähitellen seurata liikkuvia kohteita katseellaan.

👶 Katsekontakti vahvistuu ja 6-8 viikon iässä nähdään usein ensimmäinen sosiaalinen hymy.

👶 Vatsamakuu on tärkeää lapsen kehityksen kannalta, siihen voi totuttaa vähitellen pitämällä lasta vatsallaan pieniä hetkiä kerrallaan useasti päivän aikana – voit esimerkiksi laittaa pyyherullan vauvan kainaloiden alle helpottamaan pään kannattelua.

👶 Vauva rauhoittuu usein rytmisestä liikkeestä, kuten keinuttaminen sylissä kävely.

Iloisia uutisia! 😍Terapiakeskus Otavalan palvelut vahvistuvat, kun toimintaterapeuttimme Michele valmistui SI-terapeutik...
24/03/2026

Iloisia uutisia! 😍

Terapiakeskus Otavalan palvelut vahvistuvat, kun toimintaterapeuttimme Michele valmistui SI-terapeutiksi!

Tämä tarkoittaa, että voimme entistä paremmin tukea lasten aistitiedon käsittelyä ja motorisen kehityksen haasteita tutkimusnäyttöön perustuvalla menetelmällä. SI-terapia eli sensorisen integraation terapia tukee lapsia, joilla on pulmia aistimusten käsittelyssä, eli siinä kuinka aivot tulkitsevat ja reagoivat kehon ja ympäristön aistimuksiin.

Mitä SI-terapia tukee?
❤️ Kehittää aistitiedon käsittelyä auttamalla aivoja järjestämään ja tulkitsemaan aistimuksia, jotta tarkoituksenmukainen toiminta mahdollistuu.
❤️ Parantaa toiminnallisuutta kehittämällä motorista suunnittelua, tasapainoa, kehonhahmotusta, keskittymistä, leikkitaitoja ja sosiaalisia taitoja.
❤️ Luo perustaa oppimiselle vahvistamalla perusvalmiuksia, jolle kaikki oppiminen rakentuu sen sijaan, että harjoiteltaisiin yksittäisiä taitoja.

Odotamme innolla, että pääsemme tuomaan uusia näkökulmia ja työkaluja asiakkaidemme arkeen!

Onko sinulle SI-terapia ennestään tuttu?

Hoivapuhe vauvan kielen kehityksen tukena👶 Hoivapuheella tarkoitetaan aikuisen vauvalle suuntamaa puhetta, joka on mukau...
20/03/2026

Hoivapuhe vauvan kielen kehityksen tukena

👶 Hoivapuheella tarkoitetaan aikuisen vauvalle suuntamaa puhetta, joka on mukautettu hoivasävyiseksi ja rakenteeltaan vauvan kielellisen kehitystason mukaisesti. Arkikielessä saatetaan puhua esim. vauvalle lepertelystä ja tarkoittaa juurikin tätä vauvalle suunnattua, yksinkertaistettua ja paljon toistoja sisältävää puhetta.

👶 Hoivapuheessa ilmaistaan muun muassa hoivaa, myötätuntoa ja muita tunnetiloja, joiden avulla lapsi pysyy mukana jaetussa tilanteessa. Tämä itsessään edistää kommunikatiivista kehitystä. Myös hoivapuheelle tyypilliset prosodinen liioittelu (esim. puhekorkeuden vaihtelu), hidastettu puhenopeus ja samojen sanojen runsas toisto helpottavat jatkuvan puhevirran jäsentämistä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi ja edesauttavat lapsen kielen ja puheen äänteellistä kehitystä.

👶 Vauvan varhaista äänteellistä kehitystä voi tukea käyttämällä puheessa sanoja, joiden rakenne on mahdollisimman yksinkertainen. Sanoja voidaan myös yksinkertaistaa muotoon, jossa sanassa on yksi tai kaksi eri konsonanttia ja vokaalia samassa sanassa (esim. kipeä -> p**i, äiti -> mamma, kuuma -> poppaa).

Tähtiä kuin Otavalassa! 💫 Uratarinoita Otavalasta -sarjassa sukelletaan Terapiakeskus Otavalan työntekijöiden työhön ja ...
17/03/2026

Tähtiä kuin Otavalassa! 💫 Uratarinoita Otavalasta -sarjassa sukelletaan Terapiakeskus Otavalan työntekijöiden työhön ja sen taustoihin.

Kuka olet ja minkälaista työtä teet Otavalassa tällä hetkellä?
✨ Olen Milla ja työskentelen Otavalassa puheterapeuttina.

Miten päädyit Otavalaan töihin?
✨ Päädyin Otavalaan, koska täällä ymmärretään sekä työntekijän jaksamisen että laadukkaan asiakastyön merkitys.

Miten Otavalan arvot näkyvät omassa työssäsi?
✨ Otavalan arvot näkyvät työssäni siinä, että voin keskittyä laadukkaaseen kuntoutukseen hyvinvoivassa ja toisiaan tukevassa työyhteisössä.

Miten työsi Otavalassa on kehittynyt ajan myötä?
✨ Eri koulutuksiin osallistuminen on mahdollistanut syventymisen itseäni kiinnostaviin aiheisiin, kuten pienten puhumattomien lasten kuntouttamiseen ja änkytyksen parissa työskentelyyn.

Mitä toivot tulevaisuudelta työssäsi?
✨ Toivon että saan kehittyä puheterapeuttina ja voida hyvin työssäni myös tulevaisuudessa!

Tähtiä kuin Otavalassa! 💫 Uratarinoita Otavalasta -sarjassa sukelletaan Terapiakeskus Otavalan työntekijöiden työhön ja ...
13/03/2026

Tähtiä kuin Otavalassa! 💫 Uratarinoita Otavalasta -sarjassa sukelletaan Terapiakeskus Otavalan työntekijöiden työhön ja sen taustoihin.

Kuka olet ja minkälaista työtä teet Otavalassa tällä hetkellä?
✨ Olen Anna Pape ja toteutan puheterapiaa monenlaisten lapsiasiakkaiden kanssa ympäri Pirkanmaata.

Miten päädyit Otavalaan töihin?
✨ Valmistumiseni jälkeen työskentelin sijaisena arvioivalla taholla. Ystäväni oli päätynyt Otavalaan töihin aivan Otavalan alkutaipaleella. Kun hän sijaisuuteni lopun häämöttäessä kertoi, että Otavalassa on huippua olla töissä ja sinne etsitään puheterapeutteja, minun ei kauaa tarvinnut miettiä!

Miten Otavalan arvot näkyvät omassa työssäsi?
✨ Koska työmäärä on kohtuullinen, minulla on jaksamista tukeva aikataulu, joka mahdollistaa laadukkaan terapian suunnittelun. Minulla on aikaa konsultoida ja ideoida kullekin asiakkaalle tälle mielekkäitä terapiasisältöjä. Kaiken tämän vuoksi minulle on helppoa kohdata jokainen asiakas ilolla!

Miten työsi Otavalassa on kehittynyt ajan myötä?
✨ Asiakasryhmät ja jopa asiakaspakka ovat pysyneet melko samoina, m***a osaamisen ja kouluttautumisen lisääntymisen myötä pystyn tarjoamaan asiakkailleni aina enemmän.

Mitä toivot tulevaisuudelta työssäsi?
✨ Toivon, että peruspilarit eli kuntoutuksen toteutus ja asiakkaan kanssa onnistumisista iloitseminen pysyvät samoina. Toivon voivani edelleen lisäkouluttautua ja näin tarjota vaikuttavaa terapiaa entistä useammilla osa-alueilla.

10/03/2026

👶 Vauvan sensomotorinen kehitys alkaa jo kohdussa.

✨ Jo raskauden alkuvaiheessa sikiö vaihtelee asentoaan usein ja tässä vaiheessa kohdussa onkin vielä runsaasti tilaa liikkua. Raskauden loppuvaiheessa kohtu alkaa olemaan ahtaampi, jolloin sikiö saa uusia aistikokemuksia koskettaessaan kohdun seinämiä ja itseään.

✨ Asennon vaihtelu antaa sikiölle tärkeää kokemuksia liikkeestä ja liikkumisesta ja myös tasapaino alkaa kehittyä jo raskausaikana.

✨ Jo raskausviikolla 11-13 sikiö pystyy tuntemaan kosketuksen ja alkaa liikuttelemaan myös raajojaan. Sikiö saattaakin raskausaikana vastata vatsan paineluun potkimalla ja liikehtimällä. Noin raskausviikolla 22-25 sikiö pystyy tarttumaan käsillään ja tässä vaiheessa tarttumisessa on jopa enemmän voimaa kuin vastasyntyneellä vauvalla.

✨ Jo raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana tärkeimmät aistit alkavat kehittyä. Sikiö tuntee, haistaa ja maistaa. Raskauden puolivälissä sikiön kuulo kehittyy ja esimerkiksi äidin ääni ja laulaminen ovat sikiölle tunnistettavia ääniä.

✨ Vauvan syntyessä sensomotoriset valmiudet ovat saaneet jo hyvän perustan ja näiden taitojen kehitys jatkuu. Lue lisää vauvan sensomotoristen taitojen kehittymisestä tulevissa postauksissa!

06/03/2026

✨Vauvan syöminen vastasyntyneenä✨

🍼 Vastasyntyneen vauvan tärkeimpiä sensomotorisia taitoja ovat hengitysteiden pitäminen avoinna, suun alueen sensorisiin ärsykkeisiin vastaaminen sekä imeminen. Vastasyntyneen onnistunut syöminen onkin monimutkainen kokonaisuus, jossa vauvan on sovitettava yhteen imeminen, nieleminen sekä hengittäminen.

🍼 Vastasyntyneen vauvan syöminen ja nieleminen perustuu ei-tahdonalaisiin varhaisiin oraalisiin reflekseihin. Ravinnon vastasyntynyt saa rintamaitona tai pullosta korvikkeena. Syöminen alkaa, kun hamuamisheijasteen avulla kosketus poskeen tai suupieleen kääntää vastasyntyneen pään kosketuksen suuntaan. Rinta tai tuttipullo on kuitenkin autettava vastasyntyneen suuhun. Vauva imee nännin tai tutin pitkälle suuhun, ja kosketus suulakeen laukaisee imemisrefleksin.

🍼 Vastasyntyneen vauvan suun ja nielun rakenteet ovat mittasuhteiltaan hyvin erilaiset kuin vanhemman lapsen tai aikuisen ja myös toiminta poikkeaa näistä. Vastasyntyneellä kieli täyttää suuontelon, kova kitalaki on lyhyt sekä leveä, kurkunpää lyhyt sekä korkea ja kurkunkansi yltää pehmeään kitalakeen asti. Kieli, huulet ja leuka liikkuvat yhdessä. Huulten lihasten kehittymättömyyden vuoksi epätäydellinen huuliosulku nännin tai tutin ympärillä aiheuttaa maidon vuotamista suupielestä.

🍼 Hereillä ollessa vastasyntynyt vauva lähinnä syö. Nälkää vauva viestii itkemällä, hamuamalla tai imeskelemällä. Vastasyntyneen vauvan syöttäminen on vauvan tahtista.

🍼 Vastasyntynyt suosii tyypillisesti makeita makuja, minkä ajatellaan olevan synnynnäinen evolutiivinen tekijä, mikä on kehittynyt varmistamaan vastasyntyneen riittävän energian saamisen. Vastasyntynyt voi reagoida makeaan tyytyväisyyttä ja nautintoa viestivillä eleillä ja kasvojen ilmeillä kuten hymyllä tai maiskuttelemalla huulia. Sen sijaan kitkerä tai karvas maku saa tyypillisesti vastasyntyneessä aikaan päinvastaisen negatiivisen reaktion kuten irvistyksen tai yökkäyksen. Muut makumieltymykset vauva oppii myöhemmän altistumisen kautta.

Osoite

Nekalan Liikekeskus, Kuokkamaantie 4 A
Tampere
33800

Nettisivu

https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/12190035?searchPhrase=otavala&&announced=0&leasing=0&remotely=0&en

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Terapiakeskus Otavala Oy :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Vastaanotto

Lähetä viesti Terapiakeskus Otavala Oy :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria