17/09/2025
Pitkäaikainen masennuslääkitys on jo aiemmin yhdistetty heikompaan psykoterapian vasteeseen, jota on selitetty lääkkeen vaikutuksella emotionaaliseen prosessointiin, mikä voi heikentää tunnekeskeisten altistusten tehoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että psykoterapiassa tehtävät tunnealtistukset tehdään masennuslääkkeiden lieventämiin tunteisiin, jolloin lääkityksen lopettamisen jälkeen masennusoireiden palaamisen riski kasvaa, koska potilas ei olekaan altistunut voimakkaille tunteille.
Frontiers in Psychiatry -lehdessä julkaistiin 1.9.2025 tutkimus, jonka mukaan masennuslääkkeet voivat myös hidastaa psykoterapiasta saatavaa hyötyä. Aiemman masennuslääkkeiden ja psykoterapian yhteisvaikutusta koskevien tutkimustulosten vastaisesti tutkimuksessa havaittiin, että masennuslääkitystä käyttäneet masennuspotilaat edistyivät psykoterapiassa sekä masennus- että ihmissuhdeongelmien osalta hitaammin kuin potilaat, joilla ei ollut lääkitystä.
Tämän tuoreen tutkimuksen
tulokset ovat myös yhdenmukaisia tutkimusten kanssa, joiden mukaan pitkäaikainen masennuslääkkeiden käyttö ja aiempi masennuslääkehoito voivat ylläpitää tai jopa pahentaa masennusoireita (iatrogeeninen komorbiditeetti), mikä puolestaan lisää kroonistumisen ja masennushäiriöihin altistumisen riskiä ja voi johtaa vähäisempään tai hitaampaan oireiden lievittymiseen verrattuna lääkityksettömiin potilaisiin.
Toinen masennuslääkkeiden käytön mahdollinen seuraus psykoterapian onnistumiseen on se, että se voi tehdä potilaista vähemmän vastaanottavaisia psykoterapeuttisille interventioille ja siten estää heitä sitoutumasta täysipainoisesti tarjottuihin psykoterapeuttisiin prosesseihin. Huomionarvoista on, että koehenkilöiden masennuslääkkeiden käyttö oli pitkäaikaista (2 vuotta), ja potilaat olivat lähes kaksinkertaisen ajan hoidossa verrattuna lääkityksettömiin.
Tulokset siis viittaavat siihen, että masennuslääkkeiden käyttäjät tarvitsevat pidemmän hoitoajan psykoterapiassa saavuttaakseen saman tasoiset tulokset kuin lääkityksettömät potilaat masennusoireissa ja ihmissuhdeongelmissa. Tutkijat esittivät myös, että on syytä pohtia, onko masennuslääkkeiden jatkaminen tarkoituksenmukaista.
Yhteenvetona todettakoon, että psykoterapian onnistumisen näkökulmasta masennuslääkitys erilaisten sivuvaikutusten lisäksi voi saada aikaiseksi masennusoireiden palaamisen ja psykoterapian vaikutusten hidastumisen. Psykoterapeuttina ajattelen, että vaikeissa tilanteissa mielialalääkitys voi olla paikallaan psykoterapian aikana ja tällöin on huomioitava, että psykoterapian onnistuminen edellyttää pidemmän keston. Psykoterapian aikana olisi tärkeää harkita masennuslääkkeen käytön pituutta ja lääkitys tulisi pikku hiljaa purkaa, jotta tunnealtistukset onnistuisivat ja psykoterapia etenisi suotuisasti. Purkaminen olisi hyvä tehdä hitaasti, jotta potilas ei saa vahvoja lopetusoireita. Lääkityksen lopettamisesta kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa.
Tutkimukseen linkki: https://www.frontiersin.org/journals/psychiatry/articles/10.3389/fpsyt.2025.1503848/full?fbclid=IwQ0xDSwMyEHBjbGNrAzIQaWV4dG4DYWVtAjExAAEeOXbDm-y8d54o2lAiGwQLldqbFLrjcIrFsM9foZ9rM6J1f6rud6ECWcUgc-g_aem_91znNPJ8nf9r9ebaJorDjw
ObjectiveDepressed patients often experience both symptomatic distress and interpersonal problems. Comorbid personality disorder (PD) has been shown to atten...
