Miia Metsänen - Strong Mind, Kauppakatu 2 E 1, Tampere (2025)

28/08/2025

Arki ei ole kaunis, eikä sen tarvitsekaan olla.
Silti moni meistä kantaa sisällään vaatimusta, että kaiken pitäisi näyttää siistiltä, hallitulta ja täydelliseltä.

M***a todellinen kuormitus ei synny siitä, että joskus mokaat.
Se syntyy siitä, että oma sisäinen kriitikko tekee pienistä asioista liian suuria.

Ennen kaikkea -
Ihmisenä oleminen on rosoista.
Ja se roso on juuri se, mikä tekee sinusta aidon ja vahvan.

Sun ei tarvitse olla aina paras versio itsestäsi.
Riittää, että olet tässä –
keskeneräisenä, epätäydellisenä ja silti arvokkaana.

26/08/2025

Jos et tee kaikkea, tuntuu ettet tee mitään🧐

Tämä on kaikki-tai-ei-mitään -ajattelua.
Se ääni, joka sanoo:
“Jos en treenaa kunnolla, ei kannata treenata ollenkaan.”
“Jos en saa koko projektia valmiiksi, turha edes aloittaa.”

Silloin pienetkin teot menettävät arvonsa.
Ja kuorma kasvaa, vaikka et olisi tehnyt vielä mitään.

M***a tämä ei ole vain yksilön sisällä.

Toimintaympäristö voi vahvistaa sitä – joskus huomaamatta:
❗️työpaikka, jossa huomataan vain lopputulokset
❗️kulttuuri, jossa näkyviin päätyy täydellisyys, ei keskeneräisyys
❗️tiimi, jossa kukaan ei puhu epäonnistumisistaan

Kun sisäinen ääni kohtaa tällaisen ympäristön, syntyy noidankehä.
Et uskalla tehdä vähän, koska ympäristö palkitsee vain suurista.

Todellinen muutos ei synny täydellisistä harppauksista.
Vaan pienistä, keskeneräisistä askelista –
ja ympäristöstä, joka antaa luvan siihen.

Tunnistatko tämän itsessäsi – tai ympäristössä, jossa työskentelet?

17/08/2025

Ulospäin haitallinen vaativuus näyttää kunnianhimoiselta.
Tekee, suorittaa, saa aikaan.
On se, johon muut voivat luottaa.

M***a sisällä se tuntuu aivan toisenlaiselta.

Se on pieni, m***a jatkuva ääni:
”Entä jos en riitä?”
”Mitä jos muut huomaavat, etten ole tarpeeksi?”

Tämä ei ole sitä tervettä vaativuutta, joka auttaa kasvamaan ja kehittymään.

Tämä on haitallista vaativuutta – sellaista, joka ei anna rauhaa edes silloin, kun olet jo tehnyt tarpeeksi.

Ja se ei aina synny vain sisältä.
Ympäristökin voi vahvistaa sitä:
❗️työpaikka, jossa pitää olla aina tavoitettavissa
❗️kulttuuri, jossa arvostus mitataan suoritteilla
❗️ilmapiiri, jossa lepo nähdään laiskuutena

Kun oma sisäinen vaatimuksen ääni kohtaa nämä ulkoiset paineet, tulos on selvä: mikään ei tunnu riittävältä😩

Silloin ei lepäämällä vapaudu vaativuudesta – koska lepo itsessään tuntuu vaaralliselta.

Sisäinen ja ulkoinen ääni kuiskaavat yhdessä:
”Jos pysähdyn, paljastun.
Jos hellitän, menetän kaiken.”

Tämä on haitallisen vaativuuden todellinen juurisyy.
Ei into onnistua.
Vaan pelko epäonnistua.

Ei halu olla paras.
Vaan syvä tarve tulla hyväksytyksi – sekä itselle että ympäristölle.

Haitallinen vaativuus ei katoa lepäämällä,
koska sen lähde ei ole väsymys –
vaan sisäinen ja ulkoinen tarve todistaa jotakin.

Kysy itseltäsi:
Jos kukaan ei näkisi tätä suoritusta – tai jos ympäristösi ei vaatisi sitä – tekisinkö sen silti?

Haitallinen vaativuus voi tuntua…
❗️levottomuutena illalla, kun pitäisi rauhoittua
❗️puristuksena, jota taukokaan ei helpota
❗️siinä, että mikään saavutus ei tunnu riittävältä

Ja siksi pysyvä muutos alkaa vasta siitä hetkestä, kun uskaltaa katsoa tätä pelkoa silmiin.

Kysynkin siis itseltäsi:
”Mitä mä oikeasti yritän todistaa – ja kenelle?”

12/08/2025

Ulospäin se näyttää tehokkuudelta.

Todellisuudessa sisällä on kuitenkin väsymys, syyllisyys ja pelko pysähtymisestä.

Tätä on vaativuuden ristiriita –
ja monella kuormituksen juurisyy.

Tärkeintä onkin rehellinen katsaus siihen,
mitä pinnan alla oikeasti tapahtuu.

Mikä ylläpitää ja saa aikaa kuormitusta.

Tunnistatko?

10/08/2025

Taas se tunne hiipii.
Ei huuda. Ei räyhää.
M***a se tulee selän taakse, niin kuin vanha tuttu.

Ja kuiskaa:“Nyt sitten uuteen nousuun, eikö niin?”
Kesä meni miten meni – m***a nyt on aika ryhdistäytyä.”

Sinä nyökkäät, ehkä ihan huomaamattasi.
Avaat kalenterin.
Teet to do -listan.

Et siksi, että olisit levännyt.
Vaan siksi, että tunnet piston.
Ja opit jo kauan sitten, että seuraava vaihe alkaa aina itsesi terävöittämisellä.

Mä tunnistan sen, koska oon tehnyt saman.
Mulla se on ollut hiljainen kilpailu – ei kenenkään muun kanssa, vaan itseni.

Sen version kanssa, joka jaksaa enemmän. Saa enemmän aikaan. On enemmän.
Se versio, joka ei koskaan ole ihan tyytyväinen siihen, missä on.

Eikä suostu siihen, että arki voisi vain jatkua.
Koska pintatasolla tämä näyttää siltä, että haluat olla tehokas.

M***a syvemmällä –
siellä on uskomus siitä, että rauhallinen rytmi = laiskuus.

Jos et ole parantamassa jotain itsessäsi, olet paikallasi.
Jos olet paikallasi, jäät jälkeen.

Se ei ole tietoista.
Se ei ole rationaalista.
M***a se elää syvällä.

Ja se elää monessa meistä.

Tänä syksynä sinun ei tarvitse aloita alusta.
Ei tarvitse tehdä kehityshanketta itsestäsi.
Eikä rakentaa uutta versiota, koska

– se sinä, joka jo olet riittää❤️

Ja jos haluat asettaa tavoitteita, suunnitella kasvua ja kehitystä, sekin on ok.
Kunhan se tapahtuu muusta kuin riittämättömyyden tunteesta käsin.

Tunnistatko?

03/08/2025

Lomat lähestyvät loppua tai ovat jo loppuneet.
Ennen lomaa monen mielessä on ollut ajatus:
lomalla ehdin vihdoinkin vain olla.

M***a joskus käykin niin, että vaikka saatkin vain olla,
niin olo ei kevenekään.
Vaan muuttuu raskaaksi.

Pää täyttyy hiljaisuudella.
Kunnes.
Mielesi alkaa täyttymään kriittisyyden ja vaativuuden mietteistä.

Ja silloin on hyvä muistaa:
Pysähtyminenkin voi mennä yli.

Se, että mieli alkaa puhua kovaa, ei tarkoita, että olet rikki.
Se tarkoittaa, että olet vasta opettelemassa uutta suhdetta itseesi.

Kuuntele avoimin mielin, mitä mielesi sinulle kertoo.
Ota samalla riittävä etäisyys mielesi kertomukseen, josta voit tarkastella sitä kuin ulkopuolisen silmin.
Arvioi, mitkä ajatukset ovat sinun jaksamisesi puolella ja mitkä eivät.
Opettele päästämään irti niistä mietteistä, jotka eivät sinua kanna eteenpäin.

Sillä tasapaino ei löydy ääripäistä.
Ei jatkuvasta tekemisestä, eikä täydestä hiljaisuudesta.
Usein se löytyy jostain siltä väliltä.

Ja ennen kaikkea:
Tasapaino oman itsensä kanssa löytyy usein vasta silloin, kun tulet tietoiseksi kuormituksesi juurisyistä ja olet valmis luomaan niiden kanssa uuden suhteen.

Tunnistatko?
Millainen suhde sulla on omaan mieleesi pysähtymisen hetkellä?

10/07/2025

Tänään tulee täyteen kaksi vuotta siitä, kun aloitin kokopäiväisenä yrittäjänä.
Se hetki, kun luvat oli kunnossa, avaimet käsissä, irtisanouduttu vakituisesta työsuhteesta. Uusi alku edessä.

M***a tämä tarina ei ole vain huikea kasvutarina.
Tämä on ollut ennen kaikkea rosoinen, raadollinen, opettavainen ja lopulta –
hiton vahvistava matka.
Niin työssä kuin ihmisenä muutenkin.

Ensimmäinen kirjanpitotoimisto oli lopulta täydellinen katastrofi.
Ylipäänsä yritin hahmottaa, mitä kaikkea pitäisi tietää, osata ja tehdä yrittäjänä.
Työrintamalla tuli epävarmuuksia eteen. Pohditutti todella paljon, mitä työtä pääsen tekemään.
Olen siis todellakin kompuroinut, epäröinyt ja etsinyt suuntaa.

Ja samaan aikaan – yksityiselämässäni tapahtui jotakin,
mikä on ollut tähänastisen elämäni kovin paikka.
Sitä en sen enempää avaa, enkä tule koskaan avaamaan.
M***a sanon tämän: hetken aikaa en tiennyt miten selviän.

Ja silti selvisin.

En suorittamalla.
Vaan kohtaamalla kaiken sen, mikä tuntui vaikealta.
Tukeutumalla niihin ihmisiin, joilta tiesin saavani tarvitsemaani tukea.
Luottamalla siihen, että asioilla on rytminsä.
Prosessilla on kulkunsa – myös silloin kun sitä ei näe.

Kaiken kuran keskellä niin kuin ennenkin työ on ollut kantava voima.
Tukiverkoston lisäksi yksi tärkeimmistä tukikepeistä.
Ei siksi että se olisi aina ollut helppoa –
vaan siksi, että siinä olen kokenut merkityksellisyyttä, mielekkyyttä ja hallinnan tunnetta.

Ja nyt mä voin sanoa tämän:
Olen ihan saa**nan ylpeä itsestäni.

Kaksi vuotta.
Ja vasta nyt tunnen, että tiedän mitä haluan tehdä.
Ja miten mä haluan sen tehdä – mun tavallani, aidosti.
Taatusti jatkossakin tulee vastoinkäymisiä. Ja edelleen luotan, että selviän niistäkin.

Jos sä olet siinä kohtaa, missä suunta ei vielä näy,
mikä tahansa horjuttaa tai tuntuu raskaalta –
näen sinut.

Et ole yksin.
Ja susta voi tulla vielä enemmän kuin ikinä arvaatkaan.
Ennen kaikkea selviät.

09/03/2025

Näin on hyvä❤️

28/02/2025

Elämä kantaa silloinkin, kun emme puske sitä eteenpäin.

Anna siis itsellesi lupa kulkea vähän hitaammin.
Kysy tarpeellisuuden sijaan, mitä tarvitset juuri nyt?

Lepo ei ole vain pysähtymistä.
Se on hetki, jossa voit virittäytyä uudelleen❤️

11/02/2025

52 vuotta – Elämä opettaa, kun pysähdyt kuuntelemaan❤️

Olen nähnyt, kuinka jokainen hetki – niin valoisat kuin varjoisatkin – on muovannut mua. Vuosien myötä olen oppinut, että tärkeimmät oivallukset syntyvät hiljaisuudessa, silloin kun uskaltaa pysähtyä ja kuunnella sekä itseään että elämää.

Jos voisin palata ajassa taaksepäin elämäni kipukohtiin, haluaisin kuiskata itselleni:

”Kaikki järjestyy. Sinä selviät. Ja jonain päivänä ymmärrät, miksi tämäkin kokemus oli tärkeä.”

Nuorempana etsin vastauksia ulkopuolelta, m***a vuosien myötä olen ymmärtänyt, että ne löytyvät sisältä – omasta kokemuksesta, eletyistä hetkistä, kohtaamisista ja uskalluksesta olla aidosti oma itsensä.

Elämä on opettanut minulle ennen kaikkea lempeyttä. En ole aina ollut tässä – tässä, missä uskallan pysähtyä, tuntea syvästi ja antaa elämän kuljettaa.
Nyt uskallan, ainakin enemmän kuin ennen😌

Psykologina ja psykoterapeuttina olen kuullut tuhansia tarinoita, nähnyt ihmisten kyyneleet ja kuullut heidän pelkonsa. Olen nähnyt monien kamppailevan saman kysymyksen kanssa: ”Selviänkö tästä?”

Ja jokaiselle, joka tänään miettii samaa, haluan sanoa:
Kyllä, selviät. Et ehkä heti, et ehkä helpolla, m***a jokainen särö, jokainen käännekohta, jokainen haava tekee sinusta juuri sen, kuka olet.

Sillä yhä uudelleen olen nähnyt saman lopputuleman: ihmisyyden haurauden keskeltä nousee voima, jota emme itse aina huomaa kantavamme.
Jokainen särö on osa kauneuttamme❤️

Tänään(kin) juhlin elämää🥂

Sitä, että olen tässä, omana itsenäni.
Sitä, että elämä kantaa, vaikka joskus sen suunnasta ei olisikaan varma.
Sitä, että oppiminen ei lopu koskaan.

Kiitos, että olet osa tätä matkaani❤️

Mantrani tänään sinulle ja minulle:
Älä kiirehdi ohi oman elämäsi.
Pysähdy, hengitä, kuuntele.
Siellä on kaikki, mitä tarvitset❤️

📸

#52

02/02/2025

Olipa kyseessä sitten
pieni arjen vastoinkäyminen,
pettymys ihmissuhteessa,
iso elämänkriisi,
You name it,
niin mitä tapahtuu, joka hiton kerta.

Tavalla tai toisella mielesi onnistuu hyvin nopeasti kääntämään syyttävän sormen sinua itseäsi kohtaan.

Areenan on ottanut mielesi tuomitseva ja ankara ääni, itsekritiikki.

Sen hyvä tarkoitus on auttaa sinua ja minua kasvamaan ja kehittymään, m***a liian usein se vetää homman liian pitkälle.

Se unohtaa, että jatkuvalla itsensä ruoskimisella ylläpidät murehtimista, huolien pyörittämistä ja tätä kautta omaa pahaa oloasi.

Ennen kaikkea se unohtaa, että kukaan ei ole täydellinen eikä tarvitsekaan olla.

Toimi haitallisen itsekriitikin kanssa seuraavasti:

Tunnista kriittinen äänesi. Huomaa, milloin lähdet arvostelet itseäsi ja kysy, onko tämä totta, onko tämä tarpeellista.

Muuta näkökulma. Miten muulla tavoin voit lähestyä tilannetta?

Keskity tekoihin, älä täydellisyyteen. Virheiden ohjaamana ei juurikaan tapahdu mitään. Salli itsellesi yrittäminen, sillä sekin on parempi kuin ei mitään.

Harjoittele itsemyötätuntoa. Vaikka tulee epäonnistumisia, ne eivät määritä sua, ellet lähde itse itseäsi niitä kautta määrittelemään. Olennaista on se, miten jatkat niistä eteenpäin.

Olet enemmän kuin mahdolliset mokasi.
Ole itsesi puolella ja avaa mahdollisuus myös sille ettei tämä ole sun vastuullasi.
Muillakin on vastuunsa, syyllinen et välttämättä olekaan vain sinä tai ylipäänsä sinä.

Miia Metsänen - Strong Mind

28/08/2025

26/08/2025

17/08/2025

12/08/2025

10/08/2025

03/08/2025

10/07/2025

09/03/2025

28/02/2025

11/02/2025

02/02/2025

Osoite

Puhelin

Nettisivu

Hälytykset

Oikopolut

Jaa

Kategoria