20/03/2026
Elämässä kaikki on energiaa, myös ne elottomat asiat ovat energiaa, vaikka sitä ei heti hoksaisi ajatella.
Olen huomannut, että joissain paikoissa on vaikea olla, heti ulko-ovella tulee vastaan sellainen energia, tunnelma, että tekee mieli kääntyä pois. Tai kun astuu huoneeseen, tulee jonkinlainen käsitys siitä, mitä tai millä energialla siellä ollaan keskusteltu. Tai joku vanha esine tuntuu luotaan poistyöntävältä eikä sitä missään nimessä halua koskea saati ottaa kotiinsa. Olenkin tarkkana siitä, millaisilla energioilla ja esineillä haluan kotini täyttää.
Energia, joka on ilmentynyt vaikkapa riidoista, suurista ylitsepääsemättömistä pettymyksistä, valheista, surusta, pelosta tai väkivallasta, voi olla jopa hyvinkin käsinkosketeltavaa. Tällainen energia voi jäädä tilaan tai paikkaan todella pitkäksi aikaa.
Olen kokenut myös sen, että hetken aikaa ilman asukkaita ollut talo olisi tuntenut yksinäisyyttä. Taloissa kuuluu olla ihmisiä, lapsia, eläimiä, elämää. Talot ja kodit ovat meitä varten.
Jossain on sitä vastoin niin ihana olla, ettei haluaisi lähteä sieltä pois ollenkaan, siellä ikäänkuin sukeltaa turvan ja rakkauden maailmaan. Jossa talon henget ja haltijat pitävät huolta asukkaasta. Joka ottaa vastaan energeettisesti ulkoatulevat negatiiviset purkaukset päästämättä niitä sisälle. Jossa myös edesmenneitten asukkaiden huolenpito ulottuu tähän aikaan.
Oma kotini on tällainen rakkauden tyyssija. Tunnen, että taloni pitää minusta huolta, samoin kuin minä huolehdin siitä ja rakennan siitä omani näköistä - ehkä enemmänkin tunteella ja innolla kuin taidolla. Se kertoo minulle aina, mitä tarvitaan ja mihin toimenpiteisiin täytyy ryhtyä. Luotan täydellisesti sen ohjaukseen ja se onkin toiminut hyvin näinä vuosina. Kerron joka päivä kodilleni miten kiitollinen siitä olen, ja huikkaan sille heipat sekä lähtiessäni että palatessani.
On ihana elää tällaisessa maailmassa, joka toimii yhdessä minun kanssani, todellisessa Keijulandiassa.
-Raija
Keijulandiassa 20.3.26
Kuvassa piharakennus.