17/11/2025
Lasten osteopaattisesta hoidosta ja hyvinvoinnista ❤️
Opiskeluaikoinani harkkakilinikalla huomasin, että moni asiakas saapui vastaanotolle vaivojen kanssa, jotka olivat alkaneet jo kasvuiässä. Tämä herätti halun erikoistua lasten hoitamiseen – siihen, että voisi kohdata ja tukea näitä juurisyitä jo varhain, jotta lapsi voisi kasvaa tasapainoisemmin ja kivuttomammin.
Pääsin myöhemmin vierailemaan Italiaan, paikkaan jossa osteopaatit työskentelevät synnytyssairaalassa. Siellä oivalsin, että voidakseni tukea lapsen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, on tärkeää ymmärtää myös raskaudenaikaista kehonkuormitusta ja sen vaikutuksia. Siksi päätin laajentaa osaamistani myös raskaana olevien hoitamiseen.
Yksi ymmärrettävä esimerkki tästä voisi olla seuraava:
Jos raskaana olevan keho on toispuoleisesti kuormittunut – esimerkiksi oikea kylki ja selkä tuntuvat jomottavilta ja kireiltä – vauva voi hakeutua kohdussa miellyttävämpään asentoon, usein toiselle puolelle kohtua. Syntyessään vauva saattaa olla hieman toispuoleinen, esimerkiksi ”banaanimaiseen” asentoon taipuva tai kääntää päätään mieluummin vain toiseen suuntaan. Jos kehon tasapaino ei ala palautua ensimmäisten viikkojen aikana, lasten osteopaattinen hoito voi tarjota lempeää tukea tilanteen helpottamiseksi. Usein lapsiin erikoistuneet osaavat antaa myös kotiharjoitteita ja ohjeita, jotka auttavat tasapainon palautumisessa.
Eilen nostin esiin myös lapsen ja vanhemman välisen tiiviin yhteyden. Kun aikuinen voi hyvin, se heijastuu usein myös lapseen. Ajattelen tässä erityisesti lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia – ei vain fyysistä, vaan myös emotionaalista ja arjen tasapainoa.
On tärkeää, että me vanhemmat näytämme esimerkkiä elämän perusasioista: levosta, ravitsevasta ruoasta, liikkumisesta, rakkaudesta ja turvallisista rajoista. Tasapainosta myös silloin, kun elämässä on kuormitusta tai stressiä.
Lapset ovat hyvin herkkiä aistimaan ympäristönsä tunnelmia. He huomaavat kodin pienetkin vivahteet. Siksi on arvokasta, että puhumme niistä avoimesti:
“Nyt väsyttää.”
“Nyt ärsyttää.”
“Nyt stressaa.”
Kun tunteita ja tilanteita sanoitetaan, lapsi oppii, että niistä voi puhua ja että ne ovat osa elämää.
❤️
