Paavo Nurmi -keskus

17/09/2025

17/09/2025

📊 Kouluterveyskysely 2025 tuo esiin tärkeitä tuloksia nuorten hyvinvoinnista ja elintavoista.

💬 Positiivista: Yhä useampi nuori kokee voivansa keskustella avoimesti vanhempiensa ja opettajiensa kanssa. 8.- ja 9.-luokkalaisista jopa 70 % tuntee itsensä kuulluksi.

🏃‍♂️ Haasteet: Terveyttä edistäviin elintapoihin tarvitaan edelleen aikuisten tukea. Vain pieni osa nuorista syö aamupalan, liikkuu riittävästi ja nukkuu tarpeeksi. Terveelliset elintavat eivät ole itsestäänselvyys!

🚭 Nikotiinipussien käyttö kasvaa huolestuttavasti, erityisesti ammatillisilla oppilaitoksilla. Tämä kehitys vaatii kiireellisiä toimenpiteitä.

Kouluterveyskyselyn 2025 tuoreiden tulosten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista voi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. Terveyttä edistäviin elintapoihin tarvitaan aikuisten tukea, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista sekä syö aamupalan että liikkuu ja nuk...

09/09/2025

🏃Tehokas kestävyystreeni alle 25 minuutissa?

Eräs "norjalainen kestävyysharjoitus" on kovatehoinen 4 x 4 minuutin intervalliharjoitus.

Tähän tarttui myös Helsingin Sanomat, joka haastatteli Paavo Nurmi -keskuksen tutkijalta Pekka Matomäeltä tietoja aiheesta.

4 x 4 minuutin intervalli on hyvin toimiva - joskin rankka -
harjoitus. Siinä on tutkimustenkin valossa riittävästi työaikaa niin
yhdessä vedossa (> 2 min) kuin koko harjoituksen aikana (> 15 min), jotta kestävyyskunto kehittyisi systemaattisella harjoittelulla vähän paremmillakin pohjilla liikkuvilla.

Siitä huolimatta 4 x 4 minuuttia ei ole paras intervalliharjoitus.
Yksittäistä parasta metodia kun ei ole olemassa. Keho tarvitsee aina uudenlaista ärsykettä, jos jatkuva kehitys on hakusessa. Niinpä loppujen lopuksi 4 x 4 minuutinkin intervallit ovat yksi harjoitusmuoto muiden (kovien) harjoitusten joukossa.

Lehtijuttu (tilaajille):

Jo yli 20 vuotta hyödynnetty ”norjalainen metodi” kohottaa kuntoa, jos sen toteuttaa oikein.

08/09/2025

04/09/2025

🥇 Huippu-urheilijat altistuvat tavallista useammin infektioille tiheän matkustamisen ja runsaiden sosiaalisten kontaktien vuoksi, joten rokotukset ovat keskeinen osa heidän terveydenhuoltoaan.

📍 Uusi tutkimusartikkeli painottaa influenssa-, RSV-, pneumokokki- ja COVID-19-rokotteiden merkitystä ja urheilijoille suositellaan myös rokotteita, joita ei yleensä anneta terveille nuorille.

💉 Rokotekattavuuden parantaminen on kustannustehokas tapa turvata urheilijoiden terveys ja suorituskyky kilpailu- ja harjoituskaudella.

📄 Artikkeli: Ruuskanen O, Valtonen M, Heinonen OJ, Waris M, Mertsola J. Vaccinations for Elite Athletes. Vaccines 2025, 13(9), 931. doi: 10.3390/vaccines13090931

03/09/2025

👉 Tuoreen tutkimuksen mukaan etätyössä kertyy jopa 1-2 tuntia enemmän paikallaanoloa kuin työpaikalla tehdyn toimisto- tai manuaalityön aikana.

🧑‍💻Runsas paikallaanolo, kuten pitkittynyt istuminen, saattaa aiheuttaa terveyshaittoja, kuten tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja tai painonnousua. Etätyöpäivään olisikin hyvä lisätä pidempiä ja aktiivisempia taukoja istumisesta. Lue lisää Turun yliopisto - University of Turku tiedotteesta:

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan etätyössä kertyy enemmän paikallaanoloa kuin työpaikalla tehdyssä toimisto- tai manuaalityössä.

02/09/2025

📍 : Kestävyysharjoittelun ohjelmointi fysiologisiin kynnyksiin pohjautuen nostaa hapenottokyvyn kehityksen todennäköisyyttä

👉 Kestävyysharjoittelun tehoa määritetään tyypillisesti suhteessa maksimiarvoihin (esim. harjoittelu tietyllä prosenttiosuudella suhteessa maksimisykkeeseen tai maksimaaliseen hapenottokykyyn).

Alkuvuodesta julkaistussa meta-analyysissä (1544 tutkittavaa 42 tutkimuksessa) vertailtiin fysiologisiin kynnyksiin (esim. laktaatti- ja ventilaatiokynnykset) ja maksimiarvoihin perustuvaa harjoittelua. Tarkastelussa oli kaksi erilaista aineistoa:
1) Kontrolloidut tutkimukset, joissa yksi ryhmä harjoitteli kynnystehojen perusteella, toinen maksimiarvoihin suhteutetulla teholla (harjoitusmäärä vakioitu näiden ryhmien välillä) ja kolmas ryhmä ei harjoitellut lainkaan.
2) Ei-kontrolloidut tutkimukset, joissa oli yksi tai useampia kynnystehojen ja/tai maksimiarvojen perusteella harjoittelevia ryhmiä.

👉 Kontrolloitujen tutkimusten osalta kynnystehojen perusteella harjoittelu kehitti maksimaalista hapenottokykyä enemmän kuin maksimiarvoihin pohjautuva harjoittelu (4,1 vs. 1,8 ml/kg/min) ja huomattavasti suuremmalla osalla tutkittavista (64 vs. 16 %) maksimaalinen hapenottokyky kehittyi pienintä merkitsevää muutosta (3,5 ml/kg/min) enemmän.

👉 Ei-kontrolloiduissa tutkimuksissa havaittiin vastaavan kaltainen, vaikkakin pienempi, ero ryhmien välillä maksimaalisen hapenottokyvyn kehittymisessä (4,4 vs. 3,4 ml/kg/min) ja niiden tutkittavien osuudessa, jotka ylittivät pienimmän merkitsevän muutoksen rajan (60 vs. 47 %).

📍 Fysiologisiin kynnysarvoihin perustuva harjoittelu vaikuttaisi siis kehittävän maksimaalista hapenottokykyä tehokkaammin ja todennäköisemmin kuin harjoittelu tietyllä suhteellisella tasolla maksimikapasiteettiin verrattuna. Tutkijat pohtivat tämän johtuvan siitä, että harjoittelu tietyllä suhteellisella tasolla verrattuna maksimiin voi olla osalle liian kevyttä tuottamaan riittävää harjoitusärsykettä.

📄 Artikkeli: Meyler SJR et al. Changes in Cardiorespiratory Fitness Following Exercise Training Prescribed Relative to Traditional Intensity Anchors and Physiological Thresholds: A Systematic Review with Meta‑analysis of Individual Participant Data. Sports Medicine 2025; 55: 301–323. doi: 10.1007/s40279-024-02125-x

✏ Kirjoittajat: Liikuntafysiologi Kimmo Lajunen, LT Harri Helajärvi

21/08/2025

🏃‍♂️ Hei juoksuharrastaja, haluaisitko harjoitella fiksummin ja suunnitelmallisemmin? Selvitä sykerajasi tasotestissä!

🏃‍♂️ Seuraava avoin tasotesti järjestetään to 25.9.2025

Paikka: Paavo Nurmen stadion (Paavo Nurmen puistotie 9)
Aika: ryhmä 1 klo 17.00 ja ryhmä 2 klo 18.15

🔹 Ryhmä 1 (nopeammat juoksijat): puolimaraton alle 2 t, 10 km alle 55 min tai Cooper yli 2600 m
🔹 Ryhmä 2 (hitaammat juoksijat): puolimaraton yli 2 t, 10 km yli 55 min tai Cooper alle 2600 m

👉 Ilmoittautuminen varauskalenterin kautta: https://pnk.fi/varauskalenteri/

Tasotestissä toteutetaan juoksuradalla 6-8 x 800-1000m nousevatehoinen suoritus ja jokaiselta vedolta mitataan vauhti, syke ja veren laktaattipitoisuus.

👉 Tasotestistä saa kirjallisen palautteen, joka kertoo kestävyyskunnon tason, syke- ja vauhtialueet sekä kestävyyden osa-alueiden tasapainon. Nämä tiedot yhdessä palautteen harjoitteluvinkkien kanssa auttavat harjoittelemaan fiksummin.

Paikkoja rajoitetusti, ilmoittaudu pian mukaan!

18/08/2025

👉 Oletko luullut, että matalatehoista kestävyysharjoittelua ei voisi tehdä kovalla teholla?

PNK:ta edustavan Pekka Matomäen tuore tutkimus näyttää, että näin voi todellakin tehdä 💪

🚴 Kun urheilijat tekivät mikrointervalliharjoitusta, jossa polkivat korkeintaan 10 sekuntia kovalla teholla ja lepäsivät sen jälkeen vähintään 20 sekuntia, harjoitus ei eronnut millään tavoin tasavauhtisesta matalatehoisesta harjoituksesta: syke pysyi matalana, samoin kuormitustuntemus, hapenkulutus ja veren laktaattipitoisuus.

👉 Huomattavaa on, että tässä kova teho ei ollut sprinttityyppistä polkemista, vaan nimenomaan hallittua kovaa kestävyysvauhtia, sellaista, jota pystyy ylläpitämään noin viiden minuutin ajan yhtäjaksoisesti.

👉 Tutkimus avaa mahdollisuuksia miten kevyisiin harjoituksiin voi sisällyttää korkeaintensiteettisiä mikrointervallipätkiä todella helpolla kuormitustuntemuksella.
Voit siis kokea vauhdin hurmaa kevyelläkin otteella, kunhan kovatehoiset pätkät ovat riittävän lyhyet ja palautukset riittävän pitkät.

📄 Artikkeli: Matomäki P, Iivari M, Nuuttila O-P, Malinen T. Substituting low-intensity endurance exercise with high-intensity microintervals: responses to acute exercise. International Journal of Sports Physiology and Performance. doi: 10.1123/ijspp.2024-0397

✏ Kirjoittaja: LitT Pekka Matomäki