Activus Oy - Lasten ja Nuorten Terapiakeskus

15/04/2026

Terkkuja HOT-koulutuksesta (hyväksymis- ja omistautumisterapia)!

Toivon saavani tästä vahvistusta tilanteisiin, joissa lapsi tai nuori kokee, ettei pääse eteenpäin, häntä ei pystytä auttamaan tai haluaa tehdä itselleen merkityksellisiä asioita vasta kun kipu tai muu oire on ensin saatu pois. Haluan vahvistaa sitä, että näissäkin tilanteissa on mahdollista ottaa askelia välttelystä kohti tärkeää ja se on usein reitti myös oireen väistymiseen.

Mielestäni HOTissa kiinnostavaa on se, että se on kokemuksellista ja taitoja rakentavaa työskentelyä, jossa suunta on siinä, että ihminen voisi elää itselleen merkityksellistä elämää, vaikka mukana kulkisi vaikeitakin ajatuksia ja tunteita.

Huomio ei jää ongelmien läpikäymiseen, vaan siihen, mitä taitoja voidaan harjoitella: miten omaan sisäiseen kokemukseen voi suhtautua joustavammin, miten vahvistaa tietoista läsnäoloa ja miten ottaa pieniä, konkreettisia askelia kohti itselle tärkeitä asioita.

Fysioterapeutin kehollinen lähestymistapa istuu tähän viitekehykseen luontevasti, koska myös se rakentuu kokemuksellisuudelle ja tekemiselle. Työskentely on tekemistä, etenee asiakkaan rytmissä ja jatkuu arjessa, koska juuri kokemusten ja toiminnan kautta tapahtuu se varsinainen muutos.

Katsotaan mitkä on ajatukset loppuviikosta! 😄
T. Sanna

13/04/2026

LIIKUNTALEIKKIVINKKI:

Liikettä ja keskittymistä samassa paketissa! 🦖

🦕 Rakenna vauhdikas rata, josta lapsi käy hakemassa yhden hahmon kerrallaan.

🦖 Sitten pysähdys, rauhoittuminen hetkeksi ja etsitään kirjasta sama hahmo.

🦕 Liike aktivoi ja nostaa vireyttä ja pysähtyessä lapsi ehtii huomata, mitä teki ja mihin keskittyä seuraavaksi.

🦖 Keho saa vauhtia, mieli oppii rauhoittumaan ja suuntaamaan huomion olennaiseen.

Sama idea toimii millä tahansa hahmoilla ja kirjoilla. Ja tietty parasta pihalla! 😄

💡 Alle kouluikäisille suositellaan vähintään 3 tuntia liikkumista päivässä, kouluikäisille vähintään 1–2 tuntia.

10/04/2026

Työssäni tulee usein vastaan tilanne, jossa lapsella on pitkittynyttä kipua ja vahva ajatus siitä, ettei häntä pystytä auttamaan. Aikuiset haluavat auttaa nopeasti: selittää, ohjata, ratkaista. Ja silti lapsi vetäytyy entisestään ja kipu voimistuu.

Silloin kivusta puhuminen, vinkkien antaminen ja jopa iloinen kannustus voi olla liikaa. Lapsen voikin olla helpompi edetä kehon kautta etsien uteliaasti asioita, jotka voisivat tuntua edes vähän mahdollisilta.

Se voi olla tosi pieni asia:
🩵 valinta kahden vaihtoehdon välillä
🩵 pienimmän mahdollisen liikkeen löytyminen
🩵 millin liikahdus kohti pelkoa

Kipu kaventaa helposti maailmaa, jolloin liike ja yritykset vähenevät, uskallus loppuu. Hiljalleen myös tunne omasta pystyvyydestä alkaa hiipua.

Siksi yksi tärkeimmistä kohdista terapiassa on se hetki, kun lapsi uskaltaa alkaa kokeilla. Koskea pehmolelun turkkia, työntää sormen muovailuvahaan tai vaahtoon, laittaa jalan kuivan riisin sekaan seikkailemaan!

Lapsi tarvitsee sanoja kivulle ja tunteille sekä tietoa kivusta, m***a oikeaan aikaan. Toimijuus ei kuitenkaan synny puheesta, vaan kokemuksista.

Turvaa ja toimijuutta vahvistavat kokemukset syntyvät usein leikissä, ilossa ja yhdessä tekemisessä. Hetkissä, joissa kipu ei ole keskiössä, vaikka on mukana. Hetkiin voi sisällyttää kipuedukaatiota eli selityksiä kivulle, jolloin lapsi saa sanojen lisäksi kokemuksen asiasta.

Lasta ei voi viedä eteenpäin "väkisin", se lisää usein vastustusta. Muutos alkaa, kun kuljetaan ensin lapsen suuntaan ja edetään sieltä yhdessä. 🩵

Terapeutteina tärkein tehtävämme on pysyä itse riittävän rauhallisena, jotta pystymme antamaan aikaa ja rakentaa ympärille tilaa, jossa lapsi saa hallinnan tunteen ja kokemusten kautta rohkeutta luottaa kehoonsa.

-ft Sanna-

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kun puhun lapsen pitkittyneestä kivusta, tarkoitan tilanteita, joissa kipua on jo tutkittu ja kyse on monitekijäisestä, ilman akuuttia kudosvauriota jatkuvasta kivusta. En akuutista kivusta tai tilanteista, joissa tutkimukset ovat vielä kesken.

03/04/2026

✨ VIIKON POHDINTA ✨

Tällä viikolla olen pysähtynyt miettimään eettisyyttä lasten kuntoutuksessa. Siitä puhutaan usein suurina periaatteina. Silti käytännössä eettisyys näkyy paljon arkisemmissa hetkissä.

🩵 Millaisia päätöksiä teemme tilanteissa, joissa ei ole yhtä oikeaa vastausta.
🩵 Miten puhumme lapsesta silloin kun hän ei ole paikalla.
🩵 Kuuntelemmeko oikeasti vai olemmeko jo päättäneet, mitä pitäisi tehdä.
🩵 Miten eri ihmisten näkökulmia sovitetaan yhteen.
🩵 Uskallammeko pysähtyä ja muuttaa suuntaa.
🩵 Miten lasta oikeasti kuullaan.

Lasten kuntoutuksessa olemme usein monien odotusten keskellä. Vanhemmilla on huoli ja toive lapsen pärjäämisestä. Päiväkodilla tai koululla omat arjen tarpeensa. Terapeutilla tietoa kehon ja mielen toiminnasta sekä kuntoutuksesta.
Ja kaiken tämän keskellä on lapsi.

Terapeutilla on paljon valtaa. Siksi eettinen pohdinta ei ole yksittäinen päätös, vaan jatkuva osa työtä. Kysyn itseltäni usein:

Kenen tarpeita tämä hetki palvelee?
Kuulenko todella lasta vai yritänkö vain päästä tavoitteeseen?
Rakennanko kokemusta, jossa lapsi tulee kohdatuksi?

Terapiatyössä ei useinkaan ole valmiita vastauksia. On tilanteita, joissa täytyy punnita: milloin ohjata enemmän, milloin antaa tilaa. Milloin pitää kiinni tavoitteesta ja milloin muuttaa suuntaa.

Ehkä eettisyys onkin ennen kaikkea sitä, että pysyy tietoisena tästä kaikesta ja muistaa kysyä yhä uudelleen:

Kuulemmeko tässä oikeasti myös lasta? 🩵

Ajatuksia?

-Sanna-

02/04/2026

Kamu-Kettu kutsuu kaikki mukaan liikunnalliseen pääsiäisen viettoon! 🐣

Pääsiäisen hauskin liikunta voi olla munajahti. Ja jos sää on sateinen, aarteenetsinnän voi rakentaa mainiosti myös sisälle.

Kamu-Kettu on tehnyt aarrekartan, jonka avulla pääsiäismunajahti muuttuu pieneksi seikkailuksi. Aarteena voi olla pääsiäismunia, hedelmiä, tarroja tai mitä ikinä perheessä keksitään.

Tallenna kartta itsellesi ja nappaa idea:

🐣 Pienemmille lapsille aarteet voi piilottaa suoraan kartan mukaisiin paikkoihin
🐣 Isommille voi jättää vihjeitä, jotka johdattavat seuraavalle rastille
🐣 Piiloista voi löytyä myös pieni liikunnallinen tehtävä ennen seuraavaa aarretta
🐣 Tuoleista, tyynyistä ja naruista voi rakentaa kartan mukaisen esteradan, jota pitkin seikkailu etenee.

Liike, leikki ja yhdessä tekeminen tekevät tavallisesta hetkestä helposti pienen seikkailun. 🩵

Ihanaa pääsiäistä kaikille! 🌷🐥

01/04/2026

Tiedote: Activus Oy:ssä tapahtuu tänään 1.4. merkittävä henkilöstöuudistus.

Pitkän valintaprosessin päätteeksi olemme nimittäneet kolme uutta asiantuntijaa vahvistamaan organisaatiomme toimintaa. 🩵

Manteli-koira aloittaa turvallisuuspäällikkönä. Hänen vastuullaan on ympäristön jatkuva skannaus, nopea reagointi mahdollisiin uhkiin sekä organisaation valppaustason ylläpitäminen. Manteli tunnetaan erityisesti kyvystään havaita pienimmätkin muutokset tilanteessa.

Turso-norsu on nimitetty arkistopäälliköksi. Hän vastaa kokemusten, muistojen ja opittujen asioiden järjestelmällisestä tallentamisesta sekä siitä, että tärkeä tieto löytyy oikealla hetkellä käyttöön.

Professori Pöllö aloittaa toimitusjohtajana ja toimii jatkossa yhtiömme strategisena päätöksentekijänä. Hänen vastuullaan ovat harkinta, kokonaisuuksien arviointi sekä pitkän aikavälin viisaat ratkaisut.

Uusi johtoryhmä aloitti työnsä tänä aamuna ja skoolasimme yhdessä kuravedellä ja nautimme juhlavan silli lounaan! 😄🩵
Hyvää aprillipäivää!
Vaikka nämä asiantuntijat eivät oikeasti istukaan Activuksen kahvipöydässä niin lasten kanssa työskennellessä he ovat silti mukana jokaisessa päivässä. 🩷

30/03/2026

Lissu ja Sanna osallistuivat Lasten Fysioterapia ry vuosikokoukseen ja jatkavat myös tulevalla kaudella yhdistyksen hallituksessa. 💪

Vuosikokouksen yhteydessä kuulimme Kati Naamangan puheenvuoron lasten fysioterapian eettisistä kysymyksistä. 🩵

Hän muistutti, että eettisyys näkyy lasten kuntoutuksessa ennen kaikkea arjen pienissä valinnoissa: siinä, miten lasta kuunnellaan, miten eri näkökulmat sovitetaan yhteen ja miten ammattilainen tekee päätöksiä tilanteissa, joissa yksiselitteisiä vastauksia ei ole.

Puheenvuoron lopuksi hän jätti muutaman kysymyksen pohdittavaksi:

🩵 Miten lapsen ääni tulee oikeasti kuulluksi työssäni?

🩵 Milloin viimeksi muutin omaa toimintaani lapsen toiveen perusteella?

🩵 Miten varmistan, että aikuisten näkemykset eivät peitä lapsen omaa kokemusta?

Eettinen ajattelu on ennen kaikkea yhteistä keskustelua, kollegoilta oppimista ja rohkeutta pysähtyä pohtimaan omaa työtä. Siksi näiden kysymysten äärelle kannattaa palata yhdessä niin työyhteisöissä, koulutuksissa kuin arjen kohtaamisissakin.

💬 Herääkö ajatuksia aiheeseen liittyen?

27/03/2026

✨ VIIKON POHDINTA ✨

Kevät alkaa näkyä luonnossa ja tällä viikolla onkin ollut ihanaa liikkua lasten ja nuorten kanssa ulkona. 🌱

Kuvassa oleva lapsen lausahdus antoi ajattelemisen aihetta, sillä siinä on oikeastaan koko luonnossa liikkumisen idea. 🌲

Metsä ei toki opeta lasta liikkumaan, m***a se antaa siihen tilan ja inspiraatiota. 🩵

Kivellä tasapaino löytyy huomaamatta.
Rinteessä keho oppii ennakoimaan.
Metsäpolulla askel mukautuu maastoon.
Ja monelle metsä on myös (tutkitustikin!) paikka, jossa mieli rauhoittuu.

Ulkona liikkuessa saamme jatkuvia pieniä viestejä: missä kehoni on, kuinka paljon voimaa tarvitaan, uskallanko kokeilla vielä yhden askeleen, miten saisin napattua tuon kepin...

Siksi metsässä liikkuminen onkin niin arvokasta, sillä se on liikkumista, leikkiä ja yhdessä olemista samaan aikaan.

Jos viikonloppuna on hetki aikaa, menkää metsään. Siellä tapahtuu paljon sellaista, mitä ei tarvitse erikseen harjoitella.🌲🌳

25/03/2026

Missä jalkani on?
Kuinka pitkälle voin kurottaa?
Kuinka korkealle pääsen?
Miltä maailma näyttää pöydän alta?

Kun lapsi liikkuu, keho ja aivot keräävät tauotta tietoa: missä kehon osat ovat, miten ne liikkuvat ja miten ne toimivat yhdessä. Jokainen kurotus, ryömintä, kiipeäminen ja kierähdys opettaa.

Näiden taitojen perusta alkaa rakentua jo vauvaiässä: Kun vauvaa hoivataan, nostetaan, puetaan, kannatellaan, kosketetaan niin hän saa jatkuvasti tietoa kehostaan, liikkeistään ja asennoistaan. Lattialla olo, käsien ja jalkojen tunnustelu tai vaikka kukkuu-leikki ovat kaikki hetkiä, joissa vauva oppii hahmottamaan itseään ja maailmaa.

Kehon tuntemukset rakentavat pohjan tasapainolle, koordinaatiolle, liikkumisen varmuudelle ja uusien taitojen oppimiselle. Lapsella tämä tapahtuu leikin, liikkeen ja arjen pienten tutkimusretkien kautta.

Joskus lapsi tarvitsee tähän hieman enemmän tukea syystä tai toisesta. Silloin lasten fysioterapeutin tehtävä on auttaa lasta löytämään oman kehonsa mahdollisuudet sekä ideoida arkeen hauskoja tapoja harjoitella näitä taitoja.

Kuvassa olevat iät ovat suuntaa antavia. Jokainen lapsi rakentaa suhdettaan kehoonsa omassa tahdissaan. 🩵

24/03/2026

Tääkin on ihan mahtava uutinen! 🤩

Fysioterapeutteina tapaamme usein lapsia, jotka ovat kokeneet omien fyysisten/psyykkisten rajojen ylittämistä terveydenhuollossa.

Toki tietyt asiat on tehtävä, jotta tutkimus/hoito onnistuisi, m***a sen voi aina valita MITEN se tehdään.

Lapsen pelkoa ei saisi nähdä vain "esteenä" , joka pitäisi ohittaa nopeasti vaan kohdata se turvallisesti lapsen kanssa. Jos pelkoa ei huomioida, yhteistyö vaikeutuu ja kokemus voi jäädä pelottavaksi.

Minna Ståhl on innoissaan toimintamallista, jonka tavoitteena on, ettei yksikään lapsi traumatisoituisi hoidossa.

20/03/2026

Terapiassa taitoja voidaan harjoitella joko vastaanotolla tai lapsen omassa arkiympäristössä. Nykyisin kuntoutus toteutuu usein lapsen arjessa, m***a myös vastaanottotilanteella on omat vahvuutensa.

Vastaanotolla ympäristö voi olla helpompi rakentaa tukemaan harjoittelua. Kun paikalla ovat vain lapsi ja terapeutti, tilanne on rauhallinen ja häiriöitä on vähemmän. Tällaisessa tilanteessa lapsi saattaa pystyä kokeilemaan ja harjoittelemaan asioita, jotka muissa ympäristöissä tuntuvat vielä liian vaikeilta. 🩵

Jotta harjoittelusta olisi oikeasti hyötyä lapsen elämässä, samoja taitoja on kuitenkin tärkeä viedä myös arjen tilanteisiin. Vasta silloin opitut asiat alkavat näkyä lapsen omassa elämässä, omissa ympäristöissä. ☝️

Videolla näytämme muutaman yksinkertaisen esimerkin siitä, miltä saman taidon harjoittelu voi näyttää vastaanotolla ja lapsen arkiympäristössä.

13/03/2026

✨VIIKON POHDINTA ✨

Tällä viikolla on useamman kerran nuorten kanssa pysähdytty tähän lohdulliseen ja rauhoittavaan ajatukseen: keho on aina tässä hetkessä ja totta.

Mieli voi kulkea menneeseen: muistoihin, kokemuksiin, pettymyksiin, pelkoihin. Mieli voi myös olla jo tulevassa: mitä ehkä tapahtuu, mitä pitäisi tehdä tai mitä voisi mennä pieleen.

Keho elää kuitenkin aina tässä ja nyt.
Hengitys tapahtuu tässä hetkessä.
Lihasjännitys tapahtuu tässä hetkessä.
Kosketus, liike, rytmi, ne kaikki tapahtuvat tässä hetkessä. 🩵

Kun ihminen löytää takaisin tähän hetkeen kehonsa kautta, niin hän löytää usein myös vähän enemmän turvaa, tilaa ja mahdollisuuksia liikkua.