Toimitaax Oy

20/11/2025

Terveiset auringosta! ❤️☀️

16/11/2025

# palaveri ja aurinko

16/11/2025

26/10/2025

Meillä on ollut ilo tehdä yhteistyötä Hevostaitokoulu Satulan kanssa. ❤️
Satulassa kohdataan kaikki asiakkaat hyvällä ammattitaidolla ja lämpimästi.
Asiakkaamme saivat toimia hevosen hoitajina. Harjata hevosta, putsata kaviot, taluttaa hevosta, tarkkailla hevosia pihatossa, tuoksuttaa ja tunnustella hevosen ruokia ja hoitotuotteitta ja tarkkuus heittää hevosenkenkiä.
Lisäksi ilonamme olivat kanit joiden touhuja voi tarkkailla.

24/10/2025

23/10/2025

Rutiini kannattaa rakentaa niin, että tylsyyden ja suoritusten välissä on pikku palkkioita jotka nostavat mielihyvää ja antavat voimaa ponnistella kohti seuraavaa tehtävää.

16/10/2025

Tuoreen tutkimuksen mukaan autismikirjon lapset ja nuoret kokevat koulujen ruokailuhetkissä hankaliksi etenkin ruokien maun tai suutuntuman. Hankaluutta lisää myös ruokasalin meteli ja tungos.

Yli puolet autismikirjon lapsista ja nuorista kokivat, ettei koulussa ole tarjolla heille sopivaa ruokaa. Käytännössä nämä hankaluudet johtavat usein syömättömyyteen tai liian vähäiseen ravinnon saantiin koulupäivän aikana.

Tutkimuksessa kartoitettiin muös kouluruokailuun liittyviä yksilöllisiä erityisjärjestelyjä ja niiden toteutumista. Tutkimus osoitti, että erityisjärjestelyt toteutuivat  hyvin vaihtelevasti – osalla kokemukset olivat parempia kuin toisilla. Ruokailutilannetta helpottaviksi tekijöiksi tunnistettiin toivottu ruokailuseura, sopiva ruokailuympäristö, itselle sopiva kouluruoka, itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä ruokailutilanteen ennakointi ja ohjaus. 

Tutkimusartikkeli:
Nykänen S, Gråsten N, Antikainen A, Laitinen A. ”Aikuiset sanovat, että ihmiset ovat erilaisia ja ketään ei saa kiusata, m***a ruokailussa kaikkien pitäisi olla samanlaisia” – Autismikirjon lasten ja nuorten kokemuksia kouluruokailutilanteista. NMI Bulletin 2025;2:19–48.

16/10/2025

Ruokailuympäristöllä on merkitystä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan autismikirjon lapset ja nuoret kokevat koulujen ruokailuhetkissä hankaliksi etenkin ruokien maun tai suutuntuman. Hankaluutta lisää myös ruokasalin meteli ja tungos.

Yli puolet autismikirjon lapsista ja nuorista kokivat, ettei koulussa ole tarjolla heille sopivaa ruokaa. Käytännössä nämä hankaluudet johtavat usein syömättömyyteen tai liian vähäiseen ravinnon saantiin koulupäivän aikana.

Tutkimuksessa kartoitettiin muös kouluruokailuun liittyviä yksilöllisiä erityisjärjestelyjä ja niiden toteutumista. Tutkimus osoitti, että erityisjärjestelyt toteutuivat  hyvin vaihtelevasti – osalla kokemukset olivat parempia kuin toisilla. Ruokailutilannetta helpottaviksi tekijöiksi tunnistettiin toivottu ruokailuseura, sopiva ruokailuympäristö, itselle sopiva kouluruoka, itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä ruokailutilanteen ennakointi ja ohjaus. 

Tutkimusartikkeli:
Nykänen S, Gråsten N, Antikainen A, Laitinen A. ”Aikuiset sanovat, että ihmiset ovat erilaisia ja ketään ei saa kiusata, m***a ruokailussa kaikkien pitäisi olla samanlaisia” – Autismikirjon lasten ja nuorten kokemuksia kouluruokailutilanteista. NMI Bulletin 2025;2:19–48.

13/10/2025

Mitä hyötyä on lapsen toimintaterapian toteuttamisesta vastaanotolla?

Mikäli terapeutilla on käytössään rikastettu monenlaista toimintaa mahdollistava vastaanotto on siitä usein paljon hyötyä.
Rikastettua toimintaympäristöä voi hyödyntää lasten ja nuorten terapiaan koulutettu toimintaterapeutti.
Erityisen hyödyllisen rikastetun toimintaympäristön käyttöön tekee SI- koulutettu terapeutti.
Keskeistä SI- terapiassa on se, että terapeutti ohjaa toimintaa, tilaa ja tilannetta niin, että lapsen motivaatio on mahdollisimman vahva. Keskeistä on lapsen oma aktiivinen osallistuminen toimintaan. SI-terapia toteutetaan runsaasti aistikokemuksia sisältävässä ja toimintamahdollisuuksia tarjoavassa terapiaympäristössä. Terapiatila houkuttelee lasta aktiiviseen toimintaan vaatien häneltä kuin huomaamatta runsasta kehon aistien käyttöä. Terapiassa käytetään monipuolisesti sensorisen integraation terapian välineistöä (erilaisia koko kehon käyttöön eri tavoin houkuttelevia isokokoisia terapiavälineitä, kuten keinuja, liukuja, suuria renkaita ja kookkaita tyynyjä/palikoita). Terapeutti muokkaa terapiaympäristöä koko ajan niin, että vahvistamista vaativat kehityksen alueet tulevat käyttöön.
Ennen kuin lapsen voi edellyttää istuvan hiljaa paikallaan, keskittyvän kuuntelemaan aikuisen ohjetta ja toteuttavan toiminnan tehtävän ohjeen mukaisesti, tarvitaan lukematon määrä yhteen sovitettua hermoston toimintaa.
Lapsen terapian tavoitteena voi olla esim. osallistuminen yhteiseen toimintahetkeen. Osallistuminen tarkoituksenmukaisesti edellyttää todella paljon kykyä ohjata ja säädellä omaa toimintaa.
Suoraviivaisesti voisimme ajatella, että hiljaa istumista ja osallistumista harjoitellaan vain olemalla toimintatuokioilla. Sekin on oleellista m***a lapsen valmiuksia tähän osallistumisen taitoon edistetään parhaiten rikastetussa toimintaympäristössä mm. SI terapeutin ohjauksessa.
Tässä on tietoa mitä ASI terapian tulee sisältää:
http://sity.fi/terapiaprosessiin-liittyvat-elementit/
Mitä on sensorisen integraation teoria:
http://sity.fi/sensorinen-integraatio/

10/10/2025

Timantti magneetti työt ovat loistavaa toimintaa kehittämään ja vahvistamaan hienomotoriikkaa ja erityisesti silmän ja käden yhteistyön sujuvuutta sekä keskittymistä ja tarkkaavuutta.

Tekemisen ollessa mielekästä ja itseä kiinnostavien aiheiden ympärillä, täyttyy oppimisen ja kehittymisen tärkein tekijä toiminnan ILO!

Ihanaa syyslomaa lomalaisille!
🍁☀️🌻

Toivottaa Toimitaaxin
Jaana, Johanna, Tiina ja
🐶Oili ja 🐶Lilleman

09/10/2025

Toimintaterapiassa usein leikitään ja leikki on lasten terapian tärkein menetelmä.
Leikissä tapahtuu vaikka mitä!
Leikissä vahvistuvat mm.
-vuorovaikutustaidot
-kielelliset taidot
-motoriset taidot
-hahmottamisen taidot
-säätelyn taidot
-tunnetaidot
-kongitiiviset taidot
-mielikuvitus rikastuu
-leikki ja unelmointi ovat yhteydessä toisiinsa.
Leikin avulla voi käsitellä elämän erilaisia tapahtumia ja käydä läpi niiden aiheuttamia tunteita. Leikki on myös terapeuttista.

Leikkitaito on erittäin tärkeä taito ihmisen kehitykselle. Leikki kehittää myös aikuisen taitoja. Onko sinun arjessa riittävästi leikkiä ja leikillisyyttä?