08/11/2025
❤️
Kokki saa kaiken kunnian, m***a ruuan tuottajan työ näkyy lautasella asti.
Moni ihmettelee kun Lapin matkalla poropihvi tai käristys on suussasulavaa, pehemää ja herkullista. Lihaa ei tarvitse hampailla hienontaa eikä veitsen terävyyskään ole oleellista. M***a Etelä-Suomesta ostettu poro on usein sitkeämpää. (no ei aina m***a tämä on vertaus)
Lihan riiputus osataan tehdä, ja lihan käsittely ja säilytys on huippuhyvin toteutettua. M***a silti ensin kokki ihmettelee ja sen jälkeen syöjät. Välillä tulee sitkeää, välillä suuhun hajoavan pehmeää. Toista ei söisi mielellään itsekään, toinen kelpaisi arvovieraillekin.
Vanha mies kertoi, ollut teurastajana Itä-Suomessa, pitkä työkokemus: "Harmittaa oikein ravintolassa, kun kerran puraisee ja huomaa heti, ettei teurastaja ole osannut työtään. Lahti pitää tehdä yläkuun alkupäivinä, tai ainakin viimeistään täysikuulla, että liha on pehmeää ja sen syyt irtoavat toisistaan. Kokki ei voi sille enää mitään."
Samaa kuulin myöhemmin muiltakin ja kuulin että Lapissa poromiehet tietävät. Tuttuun lähiravintolaan myydään oikeaan aikaan teurastettua, etelän kaupoille ja turisteille sitten ne loput, sillä "ei ne etelässä mitään ymmärrä". Niinpä, emme ole mukana poromiesten töissä ja vain ne jotka vielä itse metsästävät, näkevät pyyntiajankohdan merkityksen lihaa käsitellessään. Samoin maatilat jotka itse hoitavat teurastuksen ja lähimyynnin.
Kaupan tiskissäkin eron näkee, mitä siistimpi pihvi, kauniimmin pysyy muodossaan, sen todennäköisemmin sitkeää lihaa. Mitä veltompi lihanpala, mitä pehmeämpimuotoinen, sen todennäköisemmin oikeaan aikaan teurastettua/metsästettyä. Silmä harjaantuu näkemään tämän, lihanpaloittelijat huomaavat eron.
Kuinka helppoa olisikaan ostaa pakastin täyteen, kun kauppa ilmoittaisi tämän yhden oleellisen tiedon - m***a samalla näkisi miten vanhaa lihaa myydään. Parempi ostaa suoraan tilalta ja kysyä ennen ostamista. Kyllä he kertovat päivämäärät. Lapista lihaa tilatessa voi saada hyväksyvän kommentinkin, ja kuulla ettei sitä moni osaa kysyä.
Nyt on jo alkanut täysikuun vaikutus, keskiviikkona Kuu on ihan täysi ja torstaina lähimpänä Maata. Tämä täysikuu nostaa vuorovesiä ja liikuttaa ilmakehää vähän keskimääräistä voimakkaammin ja näkyy vähän keskimääräistä suurempana (7% kookkampi).
Kehonosista herkkänä ovat aivot, silmät ja hampaat, hampaat torstaihin asti. Liikenteessä on hyvä pitää turvaväliä, ja olla lehmän hermot, varoa muita jotka eivät huomaa täysikuun vaikuttavan nyt erityisesti aivoituksiin.
Koska hampaat ovat nyt herkkä kehonosa torstaihin asti, niin on hyvä varoa puraisemasta kieleen tai jotain kovaa. Vaikka sorsa tai fasaani olisi saatu yläkuulla, on parempi olla laittamatta siitä ruokaa juuri hampaiden herkkyyspäivinä. Ei tarvitse olla kuin yksi hauli niin nyt lohkeaa helposti hammas, kun kovaan puraisee.
Onneksi perjantaista alkaen koko alakuu on hyvää hampaiden paikkausaikaa.
Olen kiitollinen suomalaisille ruuan tuottajille: karjatiloille, maitotiloille, kanaloille, maa- ja puutarhatiloille ja monille muille.🙏❣️ Lähes mahdottoman edessä teette työtä suurella sydämellä ja saamme kotimaista ruokaa.
Syksyinen kekriperinne ei perustu kasvisruokaan, vaan syysteurastukseen ja rasvaisen lihan saamiseen talveksi. Liha säilöttiin kun siinä on eniten rasvaa, jota elimistömme tarvitsee, sillä aivot ovat lähes pelkkää rasvaa ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen ei toimi riittävän suuressa määrin vähärasvaista ruokaa syödessä. Naudan rasva, tali, on terveellistä ihmiselle, ja pieni tinttikin on saanut nimensä siitä, että on niin rasvan perään. Luista keitetty liemi ja lihahyytelöt ovat naisten kauneusruokaa, täynnä ihoa nuorentavaa ja särkyjä parantavaa kollageenia. Naiset tarvitsevat miehiä enemmän rasvaa vanhetessaan.
Entisaikana laitettin iso voisilmä puuroon ja voita leivän molemmin puolin, jos sitä vain oli tarjolla: itse kirnuttunua ja siinä Arabian suuressa posliinisessa voipytyssä säilytettynä. Voi on yksi harvoja aineita, joka on perinneruokaa ja jolle ei olla allergisia. "Voilla leivottu" on vanha mainoslausekin, se kun on kaikkein parasta.
Kotimaiset ruuan lihat, kalat, munat, maito, rasvat, vihannekset, hedelmät, sienet ja marjat täydentävät toisiaan ja pitävät meidät terveinä. Täällä pohjoisessa on totuttu säilömään ruokaa paljon kerralla, m***a kaikkialla missä voidaan, perinteisesti korostetaan aina ruuan tuoreutta ja ollaan kotiseutuylpeitä omista vuodenajan herkuista.
Vanhan kansanperinteen syysjuhlan tapaan haluaisin omaa ruokaamme arvostavien juhlien ja nimenomaan yhdessä syömisen säilyvän kulttuurissamme. Se kun on kaikkien muidenkin vanhojen kulttuurien ytimessä. Missä tahansa suomalaiset reissaavatkin, kaikkialla on se vanha perinne että vieraat kutsutaan mukaan paikalliseen ruokapöytään. Ja yhtäkkiä olo ei olekaan enää niin ulkopuolinen, ruoka tuo meidät yhteen.
Terveisin
Anne Pöyhönen
(Kuva A.P. kun aikoinaan Lapissa kävi luentoa pitämässä, niin kerran piti syödä oikeaa paikallista ruokaa, ja selvästi paisui pihvi kaarelle - yläkuun poroa.😋Kiitos kun pidätte pohjoisessa perinteitä yllä!)
