19/01/2026
Vilkasta keskustelua Downiaisten kanssa Kumpuvuoren Vammaisoikeuden Ajokortissa
Sunnuntaina 18.1.26 illansuussa järjestettiin yhteistyössä Avustajaklinikka ja Downiaiset - Suomen Downin Syndrooma ry. kanssa. Kumpuvuoren Vammaisoikeuden Ajokortti. Historiaakin oli! Tilaisuudessa alustanut ja keskusteluttanut Avustajaklinikan vammaisoikeusjuristi Jukka Kumpuvuori piti vastaavan tilaisuuden Downiaisten kanssa Turussa toukokuussa 2017. Edelleen samat teemat keskusteluttavat: vammaisoikeudet, vammaispalvelu, KELA-asiat, hakemukset, valitukset, sosiaalityön toiminta. Tuttuja aiheita. Tapahtumassa oli väkeä ympäri Suomea.
Joitain nostoja keskusteluista:
Sosiaalityöntekijät ovat ystävällisiä, m***a tulee kielteinen päätös
Tuotiin esiin kokemus, että vammaispalvelun sosiaalityöntekijä on kiltti ja mukana kotikäynnillä, m***a sitten tulee kielteinen päätös, vaikka annetaan erilainen käsitys. Käytiin läpi sitä, että sosiaalityöntekijät eivät itse saa aina päättää, vaan joutuvat viemään asioita ”kerhoihin”, eli työryhmiin. Siellä sitten muut sosiaalityöntekijät ja erityisesti johto usein ohjeistaa toisenlaisiin päätöksiin, usein kielteisiin. Käytiin läpi, että sosiaalityöntekijöiden liitto on tehnyt tutkintapyynnön poliisille siitä, että he eivät saa tehdä työtänsä itsenäisesti ja oikein, vaan ovat alistettuina näille ryhmille.
Voiko opiskelija tehdä viranhaltijapäätöksen?
Jollekin oli käynyt, että opiskelija teki vammaispalvelupäätöksen ja sanoi, että näin on heillä tehty. Pääsääntöisesti opiskelija ei voi tehdä vammaispalvelun hallintopäätöksiä, vaikka toimisi käytännön asiakastyössä. Päätösvalta edellyttää tehtävään vaadittua valmista koulutusta, kelpoisuutta ja toimivaltaa. Opiskelija voi valmistella asioita, m***a päätöksen tekee vastuullinen viranhaltija.
Jos päätöksen on tehnyt opiskelija tai kelpoisuus on epäselvä, asia voi viime kädessä selvitä muutoksenhaussa, jossa arvioidaan, oliko päätöksentekijä toimivaltainen. Lisäksi tilanteesta voi tehdä kantelun laillisuusvalvojalle (esim. aluehallintovirasto tai eduskunnan oikeusasiamies).
Eikö vammaispalvelun sosiaalityöntekijän pitäisi ajaa vammaisen etua?
Sosiaalihuollon sääntelyn ja vammaispalvelulain mukaan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän tehtävänä on edistää ja turvata vammaisen henkilön etu, oikeudet ja osallisuus. Työtä ohjaavat asiakkaan edun ensisijaisuus, yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä palvelujen järjestäminen tarpeen mukaisesti ja viivytyksettä. Viranhaltijan tulee käyttää harkintavaltaansa lain tarkoituksen mukaisesti – ei hallinnollisen tai taloudellisen edun ehdoilla.
Onko oikeus saada tieto päätöksen sisällöstä puhelimessa tai sähköpostissa, vai pitääkö vaan odottaa päätöstä?
Vammaispalvelupäätös annetaan tiedoksi kirjallisesti (postitse tai sähköisesti), ja vasta kirjallinen päätös käynnistää muutoksenhakuajan. Asiakkaalla ei ole varsinaista oikeutta saada päätöksen sisältöä etukäteen puhelimitse tai sähköpostilla.
Hyvän sosiaalityön ja hyvän hallinnon mukaista kuitenkin on, että asiakkaalle voidaan puhelimessa kertoa, onko päätös myönteinen vai kielteinen, jos päätös on jo tehty. Tämä lisää luottamusta ja vähentää turhaa epävarmuutta – varsinainen sisältö ja perustelut tulevat aina kirjallisessa päätöksessä.
Takautuvat saatavat koulukuljetusasiassa (esim.)
Jos on palveluja joita joutuu itse maksamaan, saako pitkän hallinto-oikeusprosessin jälkeen rahat jos voittaa? Esim. koulukuljetusasiassa.
Jos vammaispalvelua koskevassa asiassa tai muussa asiassa (esim. koulukuljetus) joutuu maksamaan palvelun itse ja voittaa asian esimerkiksi hallinto-oikeudessa, on pääsääntöisesti oikeus saada korvaus takautuvasti siltä ajalta, jota päätös koskee.
Korvaus edellyttää, että palvelu kuuluu viranomaisen järjestämisvastuulle ja että kustannukset ovat olleet ns. oikean päätöksen mukaisia. Käytännössä maksetut kulut on pystyttävä osoittamaan tositteilla tai vähintään uskottavilla erittelyillä (esimerkiksi ajopäiväkirja).
Maksuttomat palvelut maksulliseksi?
Kehitysvammaisen 13-vuotiaan lapsen aamu- ja iltapäivähoito ja loma-ajanhoito yritetään muuttaa maksulliseksi kun erityishuoltolain mukainen päätös päättyy, vaikka iänkin perusteella on selvää, että tarve johtuu vammaisuudesta.
Vammaispalvelulain mukaisesti vammaispalvelun päätöksillä pyritään turvaamaan vammaisen henkilön tarpeista johtuvat palvelut maksuttomina. Jos esimerkiksi lapsen aamu- ja iltapäivähoidon tarve johtuu vammaisuudesta, sitä ei tule muuttaa maksulliseksi pelkästään sen vuoksi, että erityishuoltolain päätös päättyy.
Tätä tukee myös yhdenvertaisuuslaki, jonka mukaan vammaisuudesta johtuva tarve on otettava huomioon eikä henkilöä saa asettaa epäedulliseen asemaan. Uuden vammaispalvelulain tarkoituksena on turvata vammaisen henkilön oikeus palveluihin tarpeen mukaisesti, joten palvelut, joihin vammaisuudesta johtuen on tarvetta, pysyvät pääsääntöisesti maksuttomina.
Henkilökohtaisen avustajan matkakustannukset
Onko edelleen niin, että vaan työnantajamallilla oleva voi saada työntekijästä koituvista kuluista puolet takaisin (esim. hotellimajoitus)?
Henkilökohtaisen avustajan matkakustannukset tulee korvata riippumatta siitä, käytetäänkö työnantajamallia, palveluseteliä vai ostopalvelua.
Onko vammaispalvelulaissa ikärajaa lapselle, että saa henkilökohtaisen avustajan?
Ei ole ikärajaa. Usein oikeuskäytännössä ikäraja asettuu n. kouluiän alkamiseen.
Kevääksi 26 on jo sovittu useita Kumpuvuoren Vammaisoikeuden Ajokortteja. Kysele kuitenkin mielellään, vielä mahtuu mukaan ja kannattaa jo suunnitella miksei kesääkin ja erityisesti syksyä. Teams-tapahtuma sopii kaikille, pienille ja isoille porukoilla ja järjestöillä, tutustu lisää https://www.avustajaklinikka.fi/vammaisoikeudet/
- jukka
Avustajaklinikka – Unelman verran edellä
Tarjoamme keikkatyötä hoitajalle, henkilökohtaiselle avustajalle, lääkärille ja muille sosiaali - ja terveysalan ammattilaisille.
